Ei mitään ihmeellistä

Syksy ja pimeys tuntuu väkisinkin valtaavan maan. On se vaan niin väärin, kun ei enää kunnon iltalenkille näe metsään mennä. Täällä metsässä on niin järkyttävän pimeää, mutta en tosin enää vaihtaisi kaupungin valoihin:)

Pennuille kuluu edelleenkin hyvää. On aina kiva saada kasvattien kuulumisia. Käytin kaksi vässykkää rokotuksilla. Tyttö painoi 10,8 ja poika 11,5 kg. Ovat kyllä tosi hoikassa kunnossa, mutta ei kuitenkaan liian laihoja. Samoissa painoissa suunnilleen ovat muutkin pennut.

Simba-kissi on kotiutunut hyvin. Hän uskaltaa jo loikata kiipeilypuun ylähyllyltä alas, vaikka koirat olisivatkin makoilemassa lattialla. Kun koirat häipyvät, kissa valtaa ruokapöydän. Siellä se istuu ikkunan ääressä ja katselee koirien touhuja. Simba on myös oppinut kuulemaan, milloin tulen yksin sisälle ja milloin koirien kanssa. Kun koirat tulevat, kissa hyppää sohvan selkänojalle tai menee sohvan alle jemmaan.

Mutta koirat pääsevät kyllä jo ihan lähelle eikä Simba enää murise tai sylje. Kun koirat sitten tekevät liian läheistä tuttavauutta (esim. Kira tökkii kuonolla), Simba laittaa hyvin närkästyneen ilmeen naamalle ja poistuu paikalta.

Simba lempipaikallaan

Tyttöpentu ja Simba

Tytöllä ja Simballa yhteinen projekti


Koirien tarkkailua

Kira ensimmäisen kerran päässyt lähelle

Toisena päivänä sitten vieläkin lähemmäksi:)

Simba on ollut myös muutaman kerran jo ulkona. Juoksee kauheaa kyytiä vähän matkaa puun runkoa ylös ja hyppää alas. Se vaanii tuulen mukana liikkuvia lehtiä, pikkulintuja, heiluvia oksia ja vaikka mitä.

Poika-vässykkä lähti tänään appivanhempien matkaan. Pentu on siellä sijoituskodissa, joten tulen ehkä itse sitten viemään pennun näyttelyihin, jos siltä tuntuu.

Jo ehdin säikähtää, jotta penturalli jatkuu ihan putkeen näiden jälkeen, kun lattialta löytyi merkkejä juoksusta. Jösses! Luojan kiitos, vuotava takapuoli on Roosan:) Kiran juoksua siis odotellaan alkavaksi suunnilleen milloin vaan, tosin voi mennä helposti kuukausikin vielä. Mutta täytyy tarkkailla tilannetta kuitenkin, ettei pääse menemään juoksu ohi.

Pentukurssi Espoossa alkaa olla viimeistä koulutuskertaa vaille valmis. On se vaan niin kiva seurailla, kuinka nopeasti pennut oppii. Kurssin osallistujat ovat kyllä kotiläksynsä tehneet loistavasti:)

Nyt sitten katsellaan ja kuulostellaan, mitä uutta tämä syksy tuo tullessaan!

Hiirenloukku

Olen lukenut tappotuomiota hiirille, jotka vierailevat terassilla, roskiksessa, kengissä, koiranruokasäkeissä (tyhjissä), autoissa ja ties vaikka missä. Viime syksynä onnistuimme loukuttamaan peräti kuusi hiirtä.. Loput varmaan hoksasivat, kuinka pahasti kavereille kävi. Sen koomin loukkuihin ei jäänyt ainuttakaan hiirulaista.

Kesäaikaan niistä ei juurikaan ole haittaa eikä pahemmin näykään. Mutta nyt taas kylmien ilmojen myötä hiiret aikovat kai muuttaa meille. Ei onnistu! Myrkkyjä en ole halunnut laittaa, kun täällä liikkuu kaiken maailman elukoita.. Plus tietysti omat karvanaamat, joiden ruokahalu on pohjaton ja kaikki "syötävä" tuntuu kelpaavan.

Nyt koirien kummastukseksi meille on muuttanut Simba - hiirenpyydys:) Ikää pikkuherralla on 12 viikkoa. Tämä herra on syntynyt samana päivänä kun Sohwin pennut, joten ikä on helppo muistaa.

Unisena oman kiipelypuun hyllyllä

Jo ensimmäisenä päivänä vähän leikitään:)

Yhteiskuvaa koirista ja kissasta ei ole vielä saatu. Simba viihtyy katon rajassa maailman menoa ihmetellen. Aada ei ollut tulokkaasta millänsäkään. Simba sylki ja suhisi, joten Aada meinasi, jotta olkoon mokoma.. Kovasti yritti häntää heilutella ja kertoa, että mä olen sun kaveri.. Mutta eipähän katti sitä ymmärtänyt, vaan päätti karkottaa mokoman tunkeilijan.

Roosa sai samaa kohtelua, joten hän ei sitten enää uskaltanut edes samaan huoneeseen:) Fiksu koira!

No, Kira on sitten oma lukunsa (tässäkin asiassa). Hän päätti vauhdikkaasti lähestyä kissakakaraa.. No, Simba yritti karkottaa myös Kiran samalla konsilla, kuin muut. Mutta Kira ei anna periksi vaan jää tuijottamaan kattia. Koska katti ei halunnut Kiran kanssa keskustella, niin Kira päätti sitten keskustella (haukkua) yksinään. Kissa katseli korkeuksista kaikessa rauhassa alhaalla häntää heiluttavaa ja haukkuvaa koiraa. Kira häädettiin vähän kauemmaksi. Kissa sai sitten olla ihan rauhassa.

Yleensä makkarin ovi on auki, jotta koirat pääsevät kulkemaan halutessaan. No, nyt eilen illalla menin tyttöjen kanssa nukkumaan ja laitoin oven kiinni. Simba olikin huomannut, jotta karvanaamat ovat poissa, joten hän lähti retkelle:) Oli käynyt veskissä ja poikien päällä tallustelemassa.

Tänään päivälä bongaisn Simban tallustelemassa sohvalla, vaikka kaikki koirat olivat sisällä. Nuo koirat eivät huomanneet mitään. Pennut väistelevät kissaa, joten ne eivät ole niin pelottavia.

Kira pääsi tänään jo parinkymmenen sentin päähän, kun Simba kölli sohvalla ja Kira pällisteli lähettyviltä. Yritämme antaa kissalle mahdollisuuden itse tutustua koiriin, jos uskaltaa. Koirien emme anna rynniä pientä kohti. Uskon, jotta pikkuhiljaa tässä toisiinsa tutustuvat. Itselläni ei ole koskaan ollut kissaa, joten harjoittelen myös kissanhoitoa:)

Koirarintamalla ei mitään mullistavaa ole tapahtunut. Aadan tytär Nita kävi siistiytymässä. Nitasta on hitaasti, mutta varmasti kehittynyt oikein kaunis tyttö:) Hyvä turkki, kauniit liikkeet ja runko on saanut kokoa. Taru ja Nita keskittyvät aktiivisesti harrastamaan, joten näyttelyt ovat jääneet. Mutta eiköhän sekin aika vielä tule, kun "ryövään" koiran joku päivä näyttelyyn:) Peukutamme Tarulle ja Nitalle, koska ovat menossa BH-kokeeseen. Taru epäili, että hänen oma jännitys vaikuttaa koiran toimintaan ja koe menee huonosti. Siispä Tarulle rentoa otetta ja tsemppiä!!

Otto ja Pia ovat pyörähtäneet tokokokeessa. Hienosti ykköstulos ja toinen sija! Hurjasti onnea Otta ja Pia!

Kiran tytär Gini ja veljensä Ares pistäytyivät tänään. Mirja ja Lauri pelastivat minut suppilovahverohärdelliltä:) Pyörähdimme tuossa lähimetsässä ja muovikassillinen lähti suppiksia heidän mukaan. Jihaa, minun ei tarvitse niitä siivota ja säilöä! Söimme suppiskeittoa lounaaksi ja Lauri kokkasi amerikkalaisia pannareita jälkkäriksi. Nam!! Ihania vieraita, kun tulevat tekemään herkkuja. Kiitokset kokille!

Giniltä lähti turkki samalla reissulla. Turkin alta kuoriutui tosi nätti tyttö! Ginillä on ikäisekseen hyvät rungon mittasuhteet. Ei ole ihan yhtä suuri kuin äitinsä, mikä ei ole ollenkaan huono juttu:)

Sohwin pennuista kaksi majailee vielä meillä. Uusia kuvia ei ole tullut otettua, kun pennut näyttävät lähinnä heinäsirkoilta nyt tässä vaiheessa. Ensi viikolla menemme rokotuksille. Toivottavasti nämä sisarukset löytävät pian omat ihmiset!

Olemme käyneet kylillä pällistelemässä maailman menoa, ettei ihan tulla metsäläisiksi:)

Zlatalta porukoineen tuli syysterveiset kuvien muodossa:)