tiistai 6. maaliskuuta 2018

Ulkoilemassa

Pieni pätkä, kun pienet koiranalut harjoittelevat ulkoilua.

Viides viikko pyörähti käyntiin

Pennut ovat päässeet tutustumaan aikuisiin koiriin. Eli ne aika-ajoin ovat koko huushollissa valtoimenaan. Unille mennään omaan huoneeseen, jotta saavat nukkua rauhassa.

Päästiin myös vihdoin ja viimein viikonloppuna ulkoilemaan. Pennut olivat reippaita ulkoilijoita eikä lumi tai pikkupakkanen haitannut. Tosin kauan siellä ei voinut viipyä, kun alkoi vähän tärisyttämään. Mutta reissun tavoite saavutettiin! Seitsemän pikkukakkaa pihamaalla! Tästä se lähtee, opetteleminen koirien tavoille.





Enää kaksi viikkoa, niin näille pikkumustille aletaan sanoa hyvästejä. Aika menee niin vinhaa vauhtia! Nimiasiat ovat vireillä, tällä kertaa itse olen vähän myöhässä. Mutta onneksi ehtii vielä. Pennuille on jo varattu eläinlääkärin tarkastus uusin koteihin lähtöä varten.


Pennut pääsivät pois "omasta" huoneesta ja isot tietysti tsekkaamaan, josko löytyisi jotain herkkua (pentujen kakkaa) syötäväksi. Ne osaavat jo kiljua tuolla oven takana, jos tulee vapauden kaipuu.

maanantai 26. helmikuuta 2018

Touhut vol 4

Sain tallennettua vähän vauhdikkaampaakin menoa tällä kertaa:)

sunnuntai 25. helmikuuta 2018

Neljäs viikko lähtee vauhdilla

Pennut osaavat jo painia, käydä itse "vessassa", syödä hyvin itse. Tosin mamma eväs on ihan parasta! Pikkuhiljaa pikkutassut alkavat jo ottaa juoksuaskeleita. Ääntäkin niistä lähtee ihan kiitettävän paljon, jos kaikki yhtä aikaa päättävät olla äänessä.


Harmittaa, kun ulkona vaan kylmenee ja kylmenee. Nyt pennut jo sen verran hyvin osaavat kulkea, että niitä olisi voinut alkaa ulkoiluttaa. Mutta toivottavasti ensi viikon jälkeen lauhtuisi. Ei haittaa, jos on pikkupakkanen, mutta jo -10 astetta on noin pienille vielä liian kylmä.

Muutava kuva vielä viikon varrelta. Nyt niistä ei enää saa tarkkoja kuvia muuten, kun ne nukkuvat. Ovat jo sen verran vikkeliä liikkeissään.





maanantai 19. helmikuuta 2018

Hattivatit kolme viikkoa

Pentulaatikossa alkaa olla tohinaa. Pennut osaavat jo melko hyvin kävellä. Ne jaksavat olla joitakin minuutteja hereillä ja yrittää leikkiä kavereiden kanssa. Ne välillä istahtavat ihmettelemään maailman menoa. Ensimmäiset matolääkkeet on syöty. Myös ensimmäinen manikyyri ja pedikyyri on suoritettu.

Pentujen asumuksen koko kaksinkertaistettiin, jotta niillä on enemmän tilaa tehdä kävelyharjoituksia. Ehkä myös Mini pääsee paremmin pitkälleen, kun pennut eivät (vielä) liiku niin nopeasti, että ehtivät vastsan alle.


Tänään maisteltiin kiinteää ruokaa. Se maistuikin hyvin, pennut oikein "lohmivat" ruokaa, kun sitä kädestä niille tarjosin. Tällä kertaa tarjolla oli jauheliha-kermaviili-emänmaidonkorvikemössöä. Muutaman päivän kuluttua siirrymme pikkuhiljaa turvotettuun nappulaan. Toivottavasti se maistuu yhtä hyvin. Jos ei maistu, sitten nappula menee vaihtoon.

Nyt on harmittavan kylmiä ilmoja lupailtu. Pennut olisivat päässeet ensi viikolla haistelemaan ulkoilmaa. Pakkasen ollessa kymmenen asteen tietämillä päivälläkin, niin ei ole toivoakaan viedä pikkuisia ulos paleltumaan. Toivottavasti kelit hieman lämpenisivät!

Näyttäisi siltä, että yksi pieni partasuu olisi omaa kotia vailla.

maanantai 12. helmikuuta 2018

Pennut kaksiviikkoisia

Aika kiitää ja pennut ovat kasvaneet hurjasti. Pikkuhiljaa alkavat ottaa jalkoja alleen, enää ei mennä ryömien eteenpäin. Painoa niillä on puolisentoista kiloa. Silmät alkavat aukeamaan ja pikkuhiljaa kuulokin alkaa toimia.



Muutama kuva viikon varrelta.






Tästä se vauhti sitten vaan kiihtyy! Viikon kuluttua aletaan maistelemaan oikeaa ruokaa. Samoin pennut saavat myös vähän isomman asumuksen siksi aikaa, kun pysyvät vielä laatikossaan. Ehkä noin viikon verran. Sen jälkeen pikkuriiviöt valtaavat koko huoneen.

torstai 1. helmikuuta 2018

K-pesue on putkahtanut maailmaan

Minin synnytys käynnistyi vihdoin 29.1. aamuyön tunteina. Pentuja syntyi alkuun ihan mukavaan tahtiin. Näytti iltapäivällä siltä, että mamma mieluummin nukkuu, kuin puskee lapsosiaan ulos. Kävimme kävelyllä ja synnytys käynnistyikin uudelleen. Meni kuitenkin liian kauan ja pentu syntyi kuolleena.

Odottelimme sitten uusia ponnistuksia välillä konsulteiden luottolääkäriämme. Tulimme siihen tulokseen, että lähdemme varmuudeksi ajelemaan vastaanotolle, joka oli lähes tunnin ajomatkan päässä.

Mini sai oksitosiinia ja synnytys käynnistyikin uudelleen. Harmiksemme tämänkin pennun ulostautuminen kesti liian pitkään ja pentu syntyi kuolleena. Keskustelimme seuraavasta siirrosta ja ultralla tarkistettiin pentujen sykettä. Sykkeet näyttivät hyviltä yhtä pentua lukuunottamatta.

Päädyimme sitten sektioon, josko saataisiin vielä elossa loput neljä pentua ulos. Leikkaus meni nopeasti ja pentuja sitten tuotiin hurjaa vauhtia hierottavaksi. Yhtä pentua emme saaneet elvyteltyä. Pennuthan ovat vahvasti narkoosissa, kun ne tuodaan. Saavat herätettä ja sitten ne pitää saada vetämään henkeä ja tokenemaan elävien kirjoihin.

Yksi pennuista oli aivan järkyttävän pieni. Painoa oli vain 230 grammaa. Muut pennut painoivat 480-580 grammaa. Pikkuinen sinnitteli keskiviikkoon saakka, Sitten se ei enää jaksanut taistella.

Nyt vauvalassa tuhisee ja touhuaa kuusi poikaa ja kaksi tyttöä. Painot ovat lähteneet nousuun ja pennut vaikuttavat tyytyväiseltä. Mini voi sektiosta huolimatta hyvin. Hieman on ruokahalu vielä hukassa, mutta kuitenkin jonkun verran evästä menee. Pennut ovat reilun kokoisia niitä on kuitenkin monta, joten Mini saisi syödä vaikka kuinka paljon.

Muutama kuva vässyköistä :)