torstai 24. helmikuuta 2011

Talviterveisiä Savosta

Talviset kuvaterveiset tulivat Kuopion tytöiltä, Saralta ja Kiran tytär Liilalta (Druzkaya Dlya Tebya). Meno näyttää olevan yhtä vauhdikasta, kuin sisaruksillakin:)
Omakoirajärjestelmän kautta on tullut laskuja lonkka- ja kyynärkuvista. Nyt odottavat lausunnolle pääsyä. Lausunto tupsahtaakin sitten saman tien tuonne Omakoiraan, jos lasku on maksettu. Nyt sitten vaan odotellaan ja jännitellään..


maanantai 21. helmikuuta 2011

Sisko ja sen veli

Vickan (Gårdarikets Evrika) oli Puppy Showssa Lohjalla. Hän pääsi vielä juuri ja juuri pikkupentuihin. Tuomarina Leni Finne, joka ei KP:tä häävisti jakanut. Eikä sitä saanut Vickan, mutta se oli ihan odotettavissakin. Arvostelu oli hyvä, mutta tuomarin mielestä ei kuitenkaan kunniapalkinnon arvoinen.

Neiti käyttäytyi kehässä kauniisti. Vickan seisoi kuin suolapatsas. Mutta paikka oli NIIN jännittävä ja kauhea, että liikkeelle lähdettäessä koira suunnisti suorinta tietä ulospäin kehästä. Harmi sinänsä, koska Vickan liikkuu pitkällä askeleella. Tuolla hallissa sitten olikin sangen epämukava olla. Mutta eipä tässä jäädä tuleen makaamaan, vaan yritetään kuukauden päästä uudelleen:) Nyt projekti "opeta koiraa kulkemaan taluttimessa" on aloitettava:) Vickanin velipoika Haades (Gårdarikets Ecco) esiintyi Lauran hillittömästä jännityksestä huolimatta oiken mallikkaasti. Aivan ansaitusti ROP-pentu! Onnittelut Lauralle ja Haadekselle!
Nämä pakkaset alkaa jo todellakin pistää vihaksi! Hoitola on täynnä koiria, joiden kanssa pitäisi lenkkeillä ja kaveruksia juoksuttaa tarhassa. Mutta mitenkäs sen tekee, kun muutaman minuutin jälkeen koirat miettii, että millä jalalla yrittäisi seisoa:(

Omat tytöt sentään lähtee lenkille ja tarkenevat jonkun aikaa riekkua. Mutta alkaa nuokin tassujansa nostella, jos jäävät hetkeksi jotain paikoilleen ihmettelemään.

Tämä talvi on tuntunut ihan järkyttävän pitkältä, kun jo marraskuun lopulla lumet jäivät maahan. Täällä etelässä ei se ole kyllä kovinkaan tavallista. Vai käyköhän tässä niin, että pakkasten hellitettyä alkaa taas tulla lisää lunta. Meillä on niin hillittömät kinokset pihassa, että ei varmaan vielä juhannuksenakaan ole lumet poissa.

Jos tästä pakkasesta on jotain hyvää pakko sanoa, niin onhan se kiva, kun koirat pysyvät puhtaana eikä ulkoilun jälkeen ole nyrkin kokoisia lumipalloja jaloissa.


keskiviikko 16. helmikuuta 2011

Höpinät

Kaikenmoista tapahtumaa mahtui viikonloppuun:) Lauantaina olin Roosan kanssa ulkomuototuomareiden koulutustilaisuudessa. Paikalla oli myös Sari ja Boris (Zornoi Graf Boris). Kaksi rodun "edustajaa", uros ja narttu.

Tilaisuus oli mielenkiintoinen ja kaikin puolin mukava ja leppoisa tapahtuma. Ulkomuototuomarit olivat saaneet tämän vuoden tammikuussa voimaan tulleen rotumääritelmän itselleen paria päivää aiemmin luettavakseen ja pohdittavakseen:)

Harry Tast käsitteli rotumääritelmää kivasti, vertaillen uutta ja vanhaa sekä poimien sieltä joitain asioita, jotka ovat muuttuneet. Jopa yksittäisiä sanoja:) Isoin muutos on tietysti tuo koko, joka nyt kasvoi sekä uroksilla että nartuilla. Meikäläisen tytöistä tuli yhdessä yössä keskikokoisia, kun aiemmin ovat olleet sieltä kookkaasta päästä:)

Harry kehui kovasti kumpaakin "mallikoiraa" erittäin hyviksi ja rotumääritelmän mukaisiksi yksilöiksi. Oli vähän outoa siinä vaan kuunnella, kun koiraa kehutaan sanallisesti, kun yleensä ne arvostelut luetaan paperista. Mutta voi, voi, tuli pyyhkeitä siitä, että koira on tuomarin mielestä liian laiha:) No, itse tykkään mieluummin niin, kuin olisi liian pullea.

Roosa ja Boris jaksoivat hyvin seistä pöydällä Harryn esitelmöinnin ajan. Sen jälkeen otin Roosan alas ja Boris jäi pöydälle kopeloitavaksi. Oli monta, monta käsiparia kopeloimassa ja tutkimassa. Keskusteltiin myös luonteesta ja käyttäytymisestä. Eräskin naistuomari (ei mustistuomari) oli sangen otettu, kun Roosan häntä heilui ihan koko ajan. Päivä oli pitkä, mutta antoisa ja erittäin mielenkiintoinen. Sarille ja Borikselle vielä kiitokset seurasta!

Piu 13 kk näyttelyn jälkeen
Sunnuntaina olikin sitten käytännön harjoitus uuden rotumääritelmän tiimoilta:)) Olimme Lohjan ryhmänäyttelyssä ja tuomarina Kirsti Louhi. Hän on mustien tuomari, joka on tehnyt jalostustarkastuksia ja ottanut vastaan tuomareiden näyttöjä. Jotta kokemusta ja näkemystä löytyy:)

Uuden näyttelysäännöt tietysti myös tuntuivat vähän hassuilta:) Louhi jakoi rotikkakehässä nauhoja kaikissa väreissä. Punaista (eri), sinistä (eh), keltaista (h) ja vihreää (t). Sertin arvoista (SA) vaaleanpunaista nauhaa ei juurikaan näkynyt.

Rupesipa sitten kovasti jännittämään Sarin ja Boriksen puolesta, koska Boris oli sertiä vaille Suomen muotovalio. Piun kanssa tavoitteet olivat siinä, että tyyppi osaa käyttäytyä suhteellisen fiksusti:) Tämä tuomari ei yleensä anna nuorien koirien iästä johtuvia "puutteita" anteeksi. Tämän tietäen odotukset eivät olleet korkealla, mutta halusin koiran hänelle viedä arvosteltavaksi, koska pidän hänen tyylistään arvostella.

Näyttelyssä oli ilmoitettuja koiria yhdeksän, joista seitsemän oli paikalla. Boris nappasi ainoana koirana erin ja SA:n eli siellä leivottiin uusi valio:) Onnittelut Sari & Boris + taustajoukot!

Mustille jaettiin myös kaiken värisiä nauhoja. Piu sai nartuista ainoana EH:n. Täytyy siis olla todella tyytyväinen. Arvostelu oli oikein hyvä! Neiti on yllättäen kesken kehityksen:)

Piun velipoika Torsti oli myös paikalla saaden hienon arvostelun, mutta Louhi antoi kuitenkin H:n. Hassua näissä uusissa tai vanhoissa näyttelysäännöissä on se, ettei EH:lla enää pääse kilpailuluokkaan. Toisaalta tämä kyllä varmasti selkeyttää kilpailuluokkia ja paras uros ja paras narttu luokkia myös.

Tulevana viikonloppuna menemme sitten Puppy Showhun. Sisko ja sen veli, Vickan ja Haades menevät näytille. Muita pentuja siellä näyttelyssä ei ole.
Nyt odottelemme, että pakkanen vihdoin ja viimein hellittäisi. Ensi viikolla onkin sitten kovasti töitä, kun pukkaa hiihtolomaa päälle ja hoitola on ääriään myöten täynnä.