perjantai 30. joulukuuta 2016

Kaksi viikkoa jo mennyt

Aika menee hurjaa kyytiä! Nyt pennut ovat kahden viikon ikäisiä. Tästä se lähtee, hurja kehittyminen. Niillä alkaa silmät aukeamaan ja kävelyharjoistukset ovat hyvässä vauhdissa. Mini käy hoitamassa pentuja, mutta mielellään myös viettää aikaa pentulan ulkopuolella. Tikit otettiin leikkaushaavasta pois, joten nyt mamma saa rallatella vapaana.

Pieni kuvapläjäys:)








Pennut kasvavat silmissä, joten niitä ei ole nyt joka päivä punnittu. Ne menevät puntarille huomenna, kun saavat matolääkkeet. Jos sää sallii, reilun viikon kuluttua lähdemme pentujen kanssa ulkoilemaan. Kauan siellä ei voi olla, mutta käydään vähän tutustumassa ulkoilmaan:)

torstai 22. joulukuuta 2016

Hyvää joulua!


Viikon ikäiset porsimot

Niin se aika vaan menee hurjaa kyytiä! Pennut ovat viikon ikäisiä osa jo päivän enemmän. Neljä pentua on jo yli kiloisia pötkylöitä:) Mini jaksaa hoitaa pentuja hyvin, tosin saattaa jo välillä ottaa torkut pentulaatikon ulkopuolella päivystäen.

Menohaluja sillä olisi jo kovasti, mutta "raukka" joutuu ulkoilemaan kytkettynä, kunnes tikit otetaan ensi viikolla pois.

Laatikossa on hiljaista, kun pennut ovat eväänsä saaneet. Nyt ne jo kyllä unissankin välillä päästelevät sangen hassuja ääniä.

Nyt on ollut niin hämärät päivät, ettei tule päivänvaloa sisälle juuri lainkaan. Kuvia on otettu, mutta sen arvata saattaa, mitä tapahtuu, kun ottaa salamalla mustasta koirasta hämärässä kuvia. Ei siitä tule yhtään mitään. Muutama ei niin hyvä kuva kuitenkin.





Ensi viikolla on jo varmaan ihan eri meininkiä laatikossa. Silmät alkavat aukeamaan ja pennut alkavat myös kuulla ääniä. Samoin varmasti kävelyharjoituksetkin käynnistyvät. Toivottavasti saa otettua näistä merkkipaaluista kuvia!

sunnuntai 18. joulukuuta 2016

J-pentue näki päivänvalon ja yön kajon

Keskiviikkona 14. päivä Minin synnytys käynnistyi niin, että vedet menivät. Konsultoin eläinlääkäriä heti aamusta. Sain ohjeeksi mennä klinikalle, mikäli puolen päivän maissa synnytys ei ole kunnolla lähtenyt käyntiin. Pentujen sykkeet olisi syytä tarkistaa.

Odottelin vähän yli puolen päivän, kunnes pakkasin Minin autoon. Pihalla katselin, että se vähän köyristeli alaselkää. Mutta varmuuden vuoksi lähdimme kuitenkin matkaan. Vähän jännitti kyllä, että pullauttaako se matkalla ensimmäisen pennun.

Pääsimme kuitenkin perille yhtenä kappaleena. Ultralla kontrolloitiin, että pennuilla on kaikki hyvin. Kohdun suu oli kuin olikin auki. Katsottiin vielä verestä kalkki ja sokeri. Kaikki ok. Nyt vain sitten jäätiin odottelemaan, että lähteekö vaiko eikö lähde:)

Noin kolmen vartin kuluttua ensimmäinen poikapentu pullahti maailmaan.


Lähdimme kotiin odottelemaan loppua katrasta syntyväksi. Mini synnytti tasaisin väliajoin ja hyvin eleettömästi kahdeksan pentua kotona. Viimeinen näistä syntyi kuolleena ja selkä edellä. Tähän sitten synnytys lopahti. Mini teki valtavan työn saadakseen tuon pennun ulos. Reilu tunti odoteltiin, josko vielä supistuksia tulisi, Ei tullut, joten soitto päivystykseen ja matkaan.

Olimme yöllä kolmen jälkeen päivystävällä eläinlääkärillä Karjaalla. Siellä tarkistettiin ultralla ja kyllä, kolme pentua oli vielä kohdussa. Pelonsekaisin tuntein jäimme odottamaan, onko sisuksissa olevat pennut eläviä vai kuolleita.

Seuraavana syntymävuorossa ollut pentu oli jo kuollut. Kaksi seuraavassa vuorossa olevaa oli onnekseni vielä elossa. Ihan mieletön fiilis siitä tulikin kaiken sen väsymyksen keskellä. Olin tähän mennessä ollut hereillä jo n. 20 tuntia.

Minin herättyä leikkauksesta se alkoi heti pitämään huolta pennuistaan. Hieno juttu!
Taattua kännykkalaatua;) Koko katras päivystyksessä
Pentuja oli siis yksitoista, mutta valitettavasti näistä kolme syntyi kuolleena. Se ei ole mitenkään tavatonta näin isossa pentueessa. Varsinkin, kun Minin kohtu oli venynyt todella suureksi, koska kahta lukuunottamatta pennut painoivat jokainen yli 500 g. Siinä on pentua kyllikseen,:)

Laatiokssa tuhisee nyt kuusi poikaa ja kaksi tyttöä. Mini on toipunut leikkauksesta hyvin. Pentujen painot ovat nousseet heti alusta saakka. Yleensä painot saattavat alkuun vuorokauden pari olla laskussa tai pysyä samassa.

Nämä ovat saaneet painoa jokainen noin 200 g! Pennut ovat noin neljä vuorokautta vanhoja. Osa vähän enemmän, osa vähän vähemmän:)

Muutama kuva vielä pötkylöistä. Kyllä näistä jo näkee, kuinka ne ovat kasvaneet noihin ensimmäisiin kuviin verrattuna.





Isot kiitokset Anne ja Kati avusta ja myötäelämisestä. Suuret kiitokset eläinlääkäreille, Karin Dahl, Sjuvet ja Mia Knaapinen, päivystävä eläinlääkäri. Lämmin kiitos myös kaikille teille, ketkä viestein ja puhelimitse jaksoitte tsempata ja olla hengessä mukana.

Toistaiseksi pentulaatikossa vallitsee hiljaisuus ja rauha. Massut täynnä on hyvä nukkua:)

keskiviikko 7. joulukuuta 2016

Salamatkustajat kuvattu

Tänään oli vihdoin se päivä, että päästiin kurkkaamaan pallomahan sisuksiin. Minillä on valtava vatsa, joten jotenkin osasi odottaa, että niitä pentusia olisi monta. Vaaka näytti + 11 kg! Mini ei ole lihonut vaan kasvatellut vauvamahaa.


Piti ottaa kaksi kuvaa, kun tuossa jälkimäisessä ei näkynytkään ehkä kaikki. No, onneksi näkymättömiin jäi vain tuo yksi, jonka selkäranka näkyy tässä alemassa kuvassa. Eipä vatsan koko enää ihmetytä, koska saimme eläinlääkärin kanssa saimme laskettua 11 pääkalloa.

Saa sitten noin viikon kuluttua nähdä, onko siellä vielä joku salamatkustaja näiden 11 pennun lisäksi. Nyt täytyy pitää peukut pystyssä, että kaikki menee loppuun asti hyvin ja saamme pennut elävinä ja hyvinvoimina maailmaan. Sekä tietysti, että kaikki selviävät elämään.

Nyt saa sitten jälleen kerran jännittää!