sunnuntai 18. joulukuuta 2016

J-pentue näki päivänvalon ja yön kajon

Keskiviikkona 14. päivä Minin synnytys käynnistyi niin, että vedet menivät. Konsultoin eläinlääkäriä heti aamusta. Sain ohjeeksi mennä klinikalle, mikäli puolen päivän maissa synnytys ei ole kunnolla lähtenyt käyntiin. Pentujen sykkeet olisi syytä tarkistaa.

Odottelin vähän yli puolen päivän, kunnes pakkasin Minin autoon. Pihalla katselin, että se vähän köyristeli alaselkää. Mutta varmuuden vuoksi lähdimme kuitenkin matkaan. Vähän jännitti kyllä, että pullauttaako se matkalla ensimmäisen pennun.

Pääsimme kuitenkin perille yhtenä kappaleena. Ultralla kontrolloitiin, että pennuilla on kaikki hyvin. Kohdun suu oli kuin olikin auki. Katsottiin vielä verestä kalkki ja sokeri. Kaikki ok. Nyt vain sitten jäätiin odottelemaan, että lähteekö vaiko eikö lähde:)

Noin kolmen vartin kuluttua ensimmäinen poikapentu pullahti maailmaan.


Lähdimme kotiin odottelemaan loppua katrasta syntyväksi. Mini synnytti tasaisin väliajoin ja hyvin eleettömästi kahdeksan pentua kotona. Viimeinen näistä syntyi kuolleena ja selkä edellä. Tähän sitten synnytys lopahti. Mini teki valtavan työn saadakseen tuon pennun ulos. Reilu tunti odoteltiin, josko vielä supistuksia tulisi, Ei tullut, joten soitto päivystykseen ja matkaan.

Olimme yöllä kolmen jälkeen päivystävällä eläinlääkärillä Karjaalla. Siellä tarkistettiin ultralla ja kyllä, kolme pentua oli vielä kohdussa. Pelonsekaisin tuntein jäimme odottamaan, onko sisuksissa olevat pennut eläviä vai kuolleita.

Seuraavana syntymävuorossa ollut pentu oli jo kuollut. Kaksi seuraavassa vuorossa olevaa oli onnekseni vielä elossa. Ihan mieletön fiilis siitä tulikin kaiken sen väsymyksen keskellä. Olin tähän mennessä ollut hereillä jo n. 20 tuntia.

Minin herättyä leikkauksesta se alkoi heti pitämään huolta pennuistaan. Hieno juttu!
Taattua kännykkalaatua;) Koko katras päivystyksessä
Pentuja oli siis yksitoista, mutta valitettavasti näistä kolme syntyi kuolleena. Se ei ole mitenkään tavatonta näin isossa pentueessa. Varsinkin, kun Minin kohtu oli venynyt todella suureksi, koska kahta lukuunottamatta pennut painoivat jokainen yli 500 g. Siinä on pentua kyllikseen,:)

Laatiokssa tuhisee nyt kuusi poikaa ja kaksi tyttöä. Mini on toipunut leikkauksesta hyvin. Pentujen painot ovat nousseet heti alusta saakka. Yleensä painot saattavat alkuun vuorokauden pari olla laskussa tai pysyä samassa.

Nämä ovat saaneet painoa jokainen noin 200 g! Pennut ovat noin neljä vuorokautta vanhoja. Osa vähän enemmän, osa vähän vähemmän:)

Muutama kuva vielä pötkylöistä. Kyllä näistä jo näkee, kuinka ne ovat kasvaneet noihin ensimmäisiin kuviin verrattuna.





Isot kiitokset Anne ja Kati avusta ja myötäelämisestä. Suuret kiitokset eläinlääkäreille, Karin Dahl, Sjuvet ja Mia Knaapinen, päivystävä eläinlääkäri. Lämmin kiitos myös kaikille teille, ketkä viestein ja puhelimitse jaksoitte tsempata ja olla hengessä mukana.

Toistaiseksi pentulaatikossa vallitsee hiljaisuus ja rauha. Massut täynnä on hyvä nukkua:)

4 kommenttia:

Sari kirjoitti...

Onnea katraasta, on teillä ollut rankkaa Minin kanssa!

Raila kirjoitti...

Onnittelut hienosta pentueesta ❤ ja hyvä, että kaikki voivat urakkaan nähden erinomaisesti. 💗

Anonyymi kirjoitti...

Onnittelut hienosta katraasta! Hyvän Joulun ja Uudevuoden toivotukset koko teidän porukalle!

Terveisin serkku Savonmualta

Maritta kirjoitti...

Kiitos, Sari, Raila ja Tuija! Onneksi kaikki on nyt parhain päin :) Hyvää joulua myös teille!