Kuvaustulos

Jihaa, kerrankin hyviä uutisia! Saran (Druzkaya Crasavitsa) lonkka- ja kyynärkuvat ovat tulleet lausuttuna A/A ja 1/1. Onnittelut omistajille!

Roosan luonnetestitulos on omilla sivuilla kokonaisuudessaan. Loppupisteet 142, laukausvarma. Ylläreitä ei tullut, koira selvitti mielestäni hyvin kaikki pelottimet ja muut systeemit:) Otton luonnetesti ei mennyt putkeen, mutta sellaista sattuu. Tosi ihana kaveri kumminkin!

Kamera ei pelittänytkään, kun yritin prinsessa Victoriasta kuvia ottaa. Vickan hän on kotioloissa:) Pentu on sopeutunut hyvin, vaikka vähän isot tytöt välillä hirvittääkin. Ruoka maistuu ja häntä heiluu iloisesti:)

Kunhan saan aikaiseksi, laitan kuvapläjäyksen luonnetestistä ja tuosta pikkuneidistä.

Vieraita naapurimaasta

Saatiin vieraita Etelä-Ruotsista:) Ingemar tuli kahden vässykän kanssa Inkooseen. Tässä esittäytyvät Gårdarikets Ecco "Haades" ja Gårdarikets Evrika. Tylleröllä ei ole vielä nimeä, koska perhe (ei taaskaan) hyväksy ehdotuksiani.

Penukoiden äiti on Roosan siskopuoli, joten tuttuja koiria löytyy sukutaulusta. Viralliset tiedot naputellaan, kun ehditään, nettisivuille. Ingemar ja pennut
Gårdarikets Evrika

Gårdarikets Ecco "Haades"

Haades matkasi Karjaalle "Sepon" kaveriksi Lauran, Antin ja lasten luokse. Topi-koiraa tietysti unohtamatta. Seppo on sangen hämmentynyt, jotta mikä otus se oikein on. Huitoo mokoma etutassuillaan päin näköä:)

Nimetön neiti totuttelee elämään meidän laumassa..

Reissussa

Meidän Roosan kohdalla voisi sanoa, että "hukka reissu, mutta tulipahan tehtyä":) Gunnel Holm oli tuomaroimassa ja sentään Roosa kuitenkin ERI:n nappasi. Arvostelu oli todella hyvä ja tyytyväinen täytyy olla. Kyseisestä rouvasta kun ei aina voi tietää, mitä tykkää kenestäkin:)

Roosa siis AVO ERI, AVK2, PN2. Iines (Zornoi Illuzia) JUN-ERI, JUK1, PN3.

Uroksissa Frodo arvatenkin paras uros. Bandi (Antonio Banderas Scrab Serca) nappasi ERI:n ja sertin ollen PU2. Bandista tuli Eestin muotovalio. Onnittelut Bandille taustajoukkoineen.

Reissu oli kaikin puolin oikein mukava! Vähän kyllä jänskätti lähteä ajamaan Tallinnan aika hektisessä liikenteessä. Mutta kyllähän siitä selvittiin hienosti! Pauliina ja Bandi olivat minun ja Roosan matkakumppaneita.

Toisessa autossa matkasivat Kirstin ollessa puikoissa Jaana ja Taru sekä mustat Iines ja Merlin ja valkoiset Chilla ja Amor. Amor nappasi myös sertin ja tuli Eestin valioksi. Onnittelut Amorille ja omille ihmisille!

Kirsti navigoi sujuvasti jokaiseen määränpäähän. Mitä nyt meikäläinen joutui ajelemaan päin punaisia Kirstin mennessä "hiukan" vanhoilla vihreillä:) Tallinnassa oli keskustan ja rannan katuja suljettuna jonkun syysmaratonjuoksun vuoksi. Matka näyttelypaikalta, upea Laululavan puisto, satamaan ei tosiaan ole kuin muutama kilometri. Jouduimme kuitenkin kiertämään Tallinnan keskustan vähän kauempaa, jotta satamaan pääsimme.

Kirstin johdolla löysimme hyvissä ajoin satamaan. Pienoinen äksidentti siinä sitten sattui paluumatkalla. Harmittaa ihan vietävästi Kirstin puolesta! Ei onneksi mitään sen vakavampaa.

Nyt ei auta muuta, kuin yrittää lähteä uudelle retkelle Roosan ja ehkä sitten muutaman muun koiran kanssa. Periksi ei anneta:))

Valitettavasti kuvia on tosi vähän. Alla Bandi, jolla oli hirmuinen kiire. Ei meinannut malttaa kuvattavaksi, kun oli päässyt akkavallan alta ulos autosta:)

Kiitokset Pauliinalle seuranpidosta ajomatkoilla ja hotellissa. Kiitokset Kirstille ja Jaanalle, jotka ylipuhuivat reissuun, seurasta ja oppaina toimimisesta.

Bandi ennen kehää

Kaverukset autossa:) Vasemmalta Roosa ja Bandi

Sohwin ja Bandin poika, Aramis, vietti meillä pari yötä hoidossa. Aramis olikin meillä sisällä hoidossa, kun tyttöjen kanssa tuntui menevän hyvin. Ei mitään ylimääräistä häsläystä tai sisällä leikkimistä. Tämä kaveri onkin aikamoinen mörssäri vuosikkaaksi:)

Alla kuva Aramis-herrasta, jota ei kuvauksia varten ole trimmattu:)

Tarun tytöt Nita (Druzkaya Almaz) ja Iitu (Druzkaya Dvizhenie) olivat myös muutaman päivän hoidossa. Tytöt pääsivät Piun ja Zaron kanssa sienimetsään. Marko lauman kanssa kuljeskeli minun ollessa reissussa. Koirat olivat painattaneet menemään kuin viimeistä päivää:) Olivat kuulemma muistuttaneet enemmän suohirviöitä kuin koiria palatessaan takaisin. Mutta varmasti oli hauskaa!

Näyttelyssä jälleen

Tänä viikonloppuna Zlata (Druzkaya Bodraja) esiintyi ryhmänäyttelyssä nuortenluokassa ja virallisessa näyttelyssä ensimmäistä kertaa. Tuloksena oli EH. Tuomari oli tiukka, hieno arvostelu, jossa ainoat puutteet oli, että tyttö on vielä kesken kehityksen. No, eipä tuo mikään ihme olekaan:) Nätti tyttö ja kympin luonteella varustettu! Siskoksissa näyttäisi olevan samaa näköä. Tässä Piu (Druzkaya Derzhava) 7 kk. Helsingin syysnäyttelyssä tuomarina Dick Baars, Alankomaat. Piu ROP-pentu ja Roosa VAL-ERI ja ROP.

Yleisön pyynnöstä kuvia steppinakkimäykystä. Veijo painaa hurrrjat 2,2 kg. Kuvissa hän yrittää rohkeana miehenalkuna ottaa mittaa Nala-kissasta:)

Ensi viikolla sitten tapaankin taas muutamia kasvatteja. Kiva, kiva! Täytyy yrittää taas kameran kanssa heilua.. Nyt onkin vielä muutaman viikon jännät paikat. Roosalle on luonnetestipaikka varattuna, mutta käytöksestä päätellen juoksua pukkaa. Jotenkin olen muka laskenut, ettei missään nimessä syyskuussa tule juoksua. Saapa nähdä, kuinka tässä käy. Otto on samaiseen luonnetestiin ilmoitettu.

Sara on uudessa kodissa Sirkan ja Henkan hellässä huomassa Nousiaisissa. Siellä menee hienosti. Neiti on perheen ainoana koirana. Lähipiiristä löytyy kuitenkin musta juoksukaveri, Miina:) Sara on käynyt lonkka- ja kyynärkuvissa. Tuloksia siis Kennelliitosta odotellaan.

Ensi viikonloppuna sitten retkelle!

Näytelmässä

Aika mahtava fiilis:) Ensimmäinen kasvattini "Roosa" (Druzkaya Alyi) sai tänään kolmannen sertin ja tuli Suomen muotovalioksi. Kylkiäisinä vielä napsahti ensimmäinen cacib:) Roosa oli VSP ja Boris ROP. Onnittelut Borikselle ja kotiväelle!


Piu (Druzkaya Derzhava) oli myös mukana ensimmäisessä näyttelyssä ollen ROP-pentu.

Posetusta kera pokaalien:)

Puuhastelua

Taas on viikonloppu vierähtänyt työn ja huvin merkeissä:) Työtä oli edelleen terassin värkkäämisessä ja huvia, kun Torsti kävi lauantaina hakemassa vielä kesäkampauksen ja siskonsa Emma tänään, maanantaina:) Sunnuntaina jäljestettiin..

Rudilta ja Muskalta tuli vielä kesäterveiset:) Rudi ja Muska

Laura mietti eräänä päivänä, josko Sepon kanssa jotain lähtisi puuhastelemaan:) Mellu olikin sopivasti Inkoossa, joten pyysin häntä opastamaan meitä verijäljen saloihin:) Keli oli onneksi kuiva ja muutenkin ihan jees, ei liian kylmä eikä kuuma. Tosin tuulinen. Seppo ja Piu saivat toimia koekaniinina:)

Kokeilimme ensin pienellä alalla, että jännittääkö tai pelottaako koiria tuo tuoreen veren haju. Pikkuisen näytti jännittävän, mutta ei niin pahasti, että olisi paniikki iskenyt. Siispä jälkeä tekemään!

Piu oli ensimmäisenä kokeilemassa. Eipä sujunut läheskään niin mallikkaasti, kuin makkarajälki. Kuitenkin välillä nenä meni maata kohti ja edettiin muutamia askelia. Luultavasti Piu ihmetteli, että mihin helkuttiin ne makkarat on unohtunut:) Jäljen päästä löytyi luu, joka sitten iloisesti juoksuttaen vietiin autoon.

Tehtiin sitten vielä yksi ihan lyhyt jälki, jotta pääsee loppupalkalle ihan muutaman metrin nuuskuttelun jälkeen. Ajattelin vielä kokeilla muutamia jälkiä, jotta oppiiko tuo sen veren jäljessä kulkemisen vai ei.

Seppo olikin sitten huomattavasti etevämpi! Aluksi lähti ihan hyvin, mutta sitten yht'äkkiä bongasi minut ja Mellun töllistelemässä jonkun matkan päässä. Seppo päästi kunnon vahtihaukun ja siinä menikin sitten pasmat varmaan sekaisin.

Mellu ohjasi sitten Lauran ja Sepon kiertäen takaisin jäljelle ja sitten menikin tosi hienosti. Sepolle tehtiin myös toinen ihan lyhyt jälki ja se meni tosi hyvin eikä Seppo häiriintynyt edes meidän pällistelystä:)

Aada pääsi myös vuoden tauon jälkeen bongaamaan muutaman ukon metsästä. Voi elämä, on se vaan niin hienoa! Koira ei ole unohtanut! Aada oli niin intoa piukassa, jotta oksat pois. Ukko löytyi tosi hienon työskentelyn jälkeen ja haukkukin irtosi hyvin. Kolme ukkoa piileksi puskissa ja kaikki nousivat..

Otin Aadan kanssa myös pienet seuraamiset ja jättöliikkeet. Taas tuli ihan mahtava fiilis, kun koira oli niin innoissaan ja teki tosi hienoa seuraamista. Oli niin tiivis kontakti, että oksat pois! Pieni ajatus kävi päässä, mutta onneksi se katosi saman tien:)

Piu jäljellä

Seppo ja Laura makuupaikalla

Jäljellä

Tässä sitten se kahden viikonlopun työrupeama. The Terassi:) Tämä kuva taitaa olla otettu ennen lauantaina. Lauantaina sitten ruuvasimme loput laudat paikoilleen ja melkein on valmista. Vihdoinkin, vaikka vähän myöhäistä tätä kesää ajatellen. Ajattelimmekin, pitäisiköhän nyt syksyllä pimeään aikaan pitää terassikauden avajaiset:) Mahtaisi olla mukavaa syksyisessä pimeydessä, tuulessa ja sateessa "nauttia" terassielämästä:)

Ensi viikonloppuna sitten näytelmään, sitä seuraavana ja vielä sitäkin seuraavana. Vihdoin myös luonnetestipaikat ovat Ottolle ja Roosalle varmistuneet. Mielenkiinnolla odottelen, onko Roosa sellainen, kun olen kuvitellut. Mukava myös nähdä, onko siskokset yhtään samanoloisia, koska Nitan on testannut samat tuomarit.

Mejä-koira

Kiran tytär, Zlata, on tehnyt "uuden" aluevaltauksen:) Katja ja Zlata ovat aloittaneet verijäljen treenaamisen. Tyttö osasi hienosti seurata verijälkeä ja merkata makuukset.

Kiitos, Katja, kuvista!

Jäljellä Makuupaikka
Ja aarre löytyi!