Taitaa olla niin, että perinteisesti Karjaan näyttelyssä on KUUMA! Viime vuonna oli vielä lämpimämpää, mutta se ei tuntunut lähestulkoon yhtä uuvuttavalta. Nyt ilma oli todella helteinen ja kostea. Kidutusta, sanon minä!
Meillä oli kehä juuri ennen puolta päivää, jolloin juuri alkoi aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta. Aamusta oli pilvistä, mutta helteistä. Viisi mustaa oli ilmoitettu ja Leila Kärkäs tuomaroi. Paikalla siis Vickan, Piu, Haades, Torsti ja Aramis. Tuli hölkättyä sitten kolmen koiran kanssa kehässä, huh. Tuomari oli tiukka ja juoksutti ihan riittävästi.
Haades ja Vickan olivat junnuluokassa ja molemmat saivat erin (JUK1). SA:ta tuomari ei antanut kummallekaan. Molemmat olivat erittäin lupaavia hänen mielestään ja sanoi, että ei voi iän vuoksi antaa SA:ta. Torsti sai nuorten luokassa EH:n, koska on vielä "tyhjää täynnä". No, eipä ollut yllätys:) Tuomari oli sitä mieltä, että tästä tyypistä tulee vielä jotakin parin vuoden kuluttua:)
Vickan 11 kk
Aramis oli hyvin, hyvin väsynyt. Ilmeisesti ylempalttinen hulina ja paahtava aurinko uuvuttivat kaverin. Aramsi käyttäytyi hienosti, arvostelu oli hyvä. Tällä kertaa tuloksena H. Tuomari tiputti laatuarvostelussa yhden pykälän takajalkojen tärinän vuoksi. Aiemmin esittäessäni koiraa, takajalat eivät ole tärisseet, mutta nyt tärisi. Ei mahtanut mitään, vaikka yritti asentoa vaihtaa. Harmi!
Piu teki sen taas! Nuortenluokan eri, SA, ROP ja serti:)) Ryhmäkilpailuja Piu odotteli kotona. Marko toi koiran takaisin näyttelypaikalle vähän ennen ryhmien alkua. Sai koira levätä hetken kotosalla. Ryhmän otti Juta Haranen, joten olihan se pakko yrittää. Mutta eipä tietenkään natsannut:)
Leila Kärkäs totesi kehän jälkeen, että kaikki koirat olivat erittäin miellyttäviä käytökseltään.
Piu 1 ½ vuotta
Tämä tyyppi ei olekaan vielä blogissa esiintynyt:) Hän on Kiara -tyttö, kohta 4 kk. Kissat ovat ottaneet uuden tulokkaan hyvin vastaan. Kiara taas ei ole ihan varma, mitä mieltä olisi koirista:) Vanhemmat kissat tallustelevat koirien seassa ihan noin vaan. Pikku-Kiara katselee sohvalta, jotta uskaltaisiko lattialle:) Ja kyllähän se uskaltaa, jos siltä tuntuu. Tuo liikkuu niin hiljaa, ettei nuo tolvanat edes sitä huomaa:) Kissat on nimetty Leijonakuningas -tarinan hahmojen mukaan.
Kiara
Piun kanssa ollaan pari etsintätreenit käyty ja hyvin on sujunut. On ollut vähän haastetta, kun molemmat jäljet ovat osittain menneet hiekkatiellä. Myös kallion ylitys tuli yhdellä jäljellä. On se vaan mahtava kapistus tuo koiran nenä:))