keskiviikko 24. marraskuuta 2010

Synttärionnitteluja

Kasvattajamamma laumoineen lähettää ISOT synttärionnittelut B-pentueelle, Ginille, Sissille, Zlatalle ja Sepolle. Kakarat täyttävät jo kaksi vuotta! Alla kuva, joka on otettu aikalailla tarkalleen kaksi vuotta sitten:) Kyllä aika vaan vierii nopeasti! Nyt on lumi maassa ja ihan mahtavaa, kun taas näkee iltamyöhäänkin vielä käydä kävelemässä koirien kanssa. Kuraa ei tule enää sisälle, mutta vettä senkin edestä. Koirat ovat nauttineet täysin siemauksin lumesta:)

Otin joitakin kuvia viime viikolla, kun aurinko hetken näyttäytyi. Silloin ei vielä lunta ollut maassa.

Vickan söpöstelee
Roosa
PaPeKo (Lohjan palvelus- ja pelastuskoirat) palkitsivat pikkujoulujuhlissaan Lakun ja Katin vuoden lupaavimpana koirakkona. Onnittelut! Hienoa työtä! Luultavasti tästä parivaljakosta kuullaan vielä:) Tavoitteet on varmasti asetettu.

Olimme Piun kanssa Etsijäkoiraliiton hajuerittelykurssilla. Viikonloppu oli äärimmäisen mielenkiintoinen! Lauantaina oli reilun kolmen tunnin teoria ja sunnuntaina sitten etsimme toista koiraa metsästä.

Tuo koiran nenä on ihan mieletön "koneisto". Metsässä meni jälkiä, sekä koirien että ihmisten ristiin rastiin. Mutta Piu seurasi todella intensiivisesti jälkeä ja ohjasi minut ja kouluttajan maalikoiran luokse. Alussa Piulle annettiin koiran haju maalikoiran kaulapannasta. Siitä sitten näyttämään jälkeä ja niin tuo vaan osasi seurata juuri oikean jäljen.

Tuo meni niin hienosti, että innolla odotan alkeiskurssin alkua. Eniten viehättää se, että koira saa toimia itsenäisesti ja valita itse parhaan mahdollisen tavan löytää se maalikoira. Ei siis ole väliä, jäljestääkö koira tiiviisti nenä maassa vai kenties ilmavainulla. Tavoitteena on ainoastaan löytää se maalikoira, tavalla tai toisella:) Ihan mahtava fiilis jäi tuon viikonlopun jälkeen!

Näyttelyrintamalla ei ole tapahtumassa mitään. Messukeskuksen voittajanäyttelyihin en ole yhtään koiraa ilmoittanut. Luultavasti turistina matkaan paikalle tapaamaan ystäviä:) Ehkä vuoden vaihteen jälkeen jotain ryhmänäyttelyitä tai pentunäyttelyitä tutkiskelen.

Lumimyrskyä tänne on ennustettu, joten sitä odotellen!




keskiviikko 3. marraskuuta 2010

Hiljaista ja pimeää

Kauhukseni huomasin, että kuukausi on kulunut, eikä ole mukamas ollut mitään sanottavaa:) No, paljon ei olekaan tapahtunut, joten siinä mielessä ei asiaa ole ollutkaan.

Prinsessa-Vickan kasvaa kovaa kyytiä. Alkaa oppia talon tavoille: ruokakuppi tarkoittaa sitä, että täytyy kieppua, hyppiä ja heittää kuperkeikkaa, kun isot tytöt leikkii, pikku-neiti seisoo turvallisesti metrin-parin päässä ja säestää omalla haukullaan leikkiä, paperit ja pahvit on ainoastaa sitä varten, että ne silputaan.. Lienee Piu kertonut, mitä kaikkea voikaan aikansa kuluksi tehdä:)

Näyttelyihin ei ole ilmoitettuna yhtään koiraa, saa nähdä, milloin sitten taas lähdetään. Voittaja-näyttelyyn olisi tarkoitus lähteä turistina tuttuja tapaamaan. Koska aamut ovat meikäläiselle hyyyvin vaikeita, täytyy toivoa, ettei kehä kumpanakaan päivänä ole heti aamusta.

Jaa, onhan sen verran tapahtunut, että muutamia kasvatteja on käynyt kylässä. Ozzyn näinkin ensimmäistä kertaa sitten ihan pentuajan. Olipas herrasta kasvanutkin jo iso mies:) Kiitos, Johanna, kun visiteerasitte!

Rudi ja Muska pyörähtivät muutaman päivän yökylässä. Tuo parivaljakko on kyllä kuin yö ja päivä. Rudi on äitinsä kaltainen viilipytty, rauhallinen ja harkitsevainen, kun taas "siskonsa" Muska on kuin pyörremyrsky:) Oli hauska seurata tyttöjä, kun tuolla metsässä kuljeskeltiin, toinen juoksee tukka putkella ja toinen tallustelee kaikessa rauhassa.

Seppo ja Haades kävivät myös kyläilemässä. Haadeksesta on vissiin tulossa "riittävän" kokoinen mörssäri. Sepolta lähti turkki koneella alas ja nyt jännätään, josko alkuvuodeksi kasvaisi riittävästi näyttelä varten. Haades oli himpun verran siskoaan korkeampi ja leveämpi.

Veijo kävi pyörähtämässä pentunäyttelyssä. Tuomari ei jakanut yhdellekään pennulle kp:ta. Veijon lisäksi kehässä oli kaksi siskoa. Ikää näillä oli 5 kk ja pari päivää, mutta tuomari sanoi, ettei anna kp:ta, koska pentumaisuus näkyy niin selkeästi liikkeissä. Jep, jep! Muuten arvostelu oli kyllä tosi hieno!

Yritämme Piun kanssa tarttua itseämme niskasta kiinni ja toimittaa toisemme taas treeneihin. On jäänyt pari kertaa taas menemättä. Syitähän on tietysti monia! Mutta nyt täytyy mennä katsomaan peilistä, kuka on pääsyyllinen.

Nyt tuntuu, että päivästä on hävinnyt monta tuntia. Pimeys tulee niin varhain, että päivä loppuu ihan kesken. Olen jo pari viikkoa ajatellut, jotta täytyisi ottaa uusia kuvia. Mutta onpahan jäänyt ottamatta, kun päivätkin on niin hämäriä. Toivottavasti aurinko näyttäytisi edes hetken!

Me vaivumme taas hetkeksi pimeyteen!

Ai niin, lonkkakuvaushässäkä etenee pikkuhiljaa. Odotan vielä yhtä tarjousta ja sitten lähdemme jollain aikataululla kimppakuviin. Hinnat ovat täällä kyllä huomattavasti edullisemmat, kuin esim. Helsingissä.

En ole vieläkään/edelleenkään naamakirjassa, mutta Lauralta saa sitä kautta hänen eläinlääkärinsä yhteystiedot. Hinta on edullinen ja kuvaava lääkäri on kuulemma osannut lausua kuvat niin, ettei Kennelliitosta ole tullut isoja yllätyksiä. Toivoisin, että mahdollisimman moni kuvauttaisi koiransa:) D-pesue on vielä liian nuori, mutta aiemmat lapsukaiset voisi kuviin jo mennä.