Piun ja Ilkon pentuset ovat käyneet näytillä sekä mätsäreissä että pentunäyttelyssä. "Jymy" oli mätsärissä punaisten pentujen ykkönen. Pääsi siis kilpailemaan mätsärin BIS-kehtään. Siellähän kakarakoira ponkaisi näyttelyn neljänneksi parhalle paikalle. Hienoa, Jymy & Raila. Onnea!
Savon seudulla Boris debytoi myös mätsärissä. Punainen nauha Borikselle, mutta ei sijoitusta punaisten pennuissa.
Molemmat pojat olivat käyttäytyneet mallikelpoisesti, kuinkas muuten:)
"Gora" vietti helteistä sunnuntaipäivää pentunäyttelyssä. Ensiesiintyminen näyttelykehässä palkittiin hienosti. Gora ROP-pentu! Onnea Gora & taustajoukot!
Facebookin Druzkaya-ryhmästä löytyy kuvia pojista:)
Nyt kun ulkona on vähän satanut ja ollut paljon lämmintä, lähdettiin tyttöjen kanssa katsastamaan kanttarelliviljelyksiämme sunnuntaina. Käppäilin ajatuksissani metsässä ja ihmettelin useita kuusen kuoren isoja paloja pitkin matkaa. Otin vielä yhden käteenkin ja pyörittelin sitä. Totesin, että se on ihan tuore ja ihmettelin, että onhan jollain ollut hupia käydä puita silpomassa.
Tallustelin eteenpäin ihmetellen edelleen puusilppua siellä ja täällä. Metsä oli hiukan sumuinen aiemman raekuuron jäljiltä. Rakeet olivat sellaisia jääpaloja, joita vaikka lasiin olisi voinut laittaa. Funtsailin, että kauanhan se sumu viipyilee, kun sateesta oli jo pari tuntia kulunut.
Hetken kuljettuani tajusin, että hitto soikoon, metsässä haisee savu! Katselin ympärilleni ja huomasin yhden ison kuusen juuresta nousevan melkoisen savupatsaan! Mitä hemmettiä!?! Puu oli parin metrin päässä polusta, jota aina kuljemme.
Menin sitten lähemmäksi katsomaan. Totesin, että puun juurella, maan sisällä kytee tuli!
Kännyäkäkuva (huom. taustajoukot) |
Kaadoin vedet puun juureen. Kaivelin sitten lisää kepillä puun juurta. Lapio ei tietenkään tullut mukaan. Savua nousi edelleen ja maa oli todella kuumaa, kuten myös jo hiiltynyt puun kuori. Hain lähellä olevasta ojasta lisää vettä ja kaadoin sen pieneen kuoppaan puun juurelle.
Savun tuleminen lakkasi, joten lähdimme kotiin suunnitelmana tulla tarkistamaan tilanne jonkin ajan kuluttua. Kanttarellit jäi katsastamatta, mutta luultavasti pelastimme naapurin metsän tulipalolta:) Maa oli todella kuivaa, vaikka olikin aiemmin ukkoskuuro pyyhältänyt vettä ihan kunnolla. Palo oli maan alla.
Lähdin myöhemmin vielä tarkastamaan tilanteen. Jos savua olisi edelleen noussut, olisin kutsunut palokunnan paikalle. Mutta hiljaista oli, ei savua eikä edes savun hajua ollut havaittavissa paria tuntia myöhemmin. Onneksi! Sammuttajat eivät kovin lähelle tuonne olisi päässeet.
Salama oli iskenyt puuhun ja silponut sen ympäriinsä! Niitä puunpalasia oli sinkoutunut metrien päähän. En ole koskaan aiemmin mokomaan törmännyt. Aika hyvä onni kävi, että lähdin tuonne puolelle metsää kävelemään! Tästä voi lähteä kolmeen eri suuntaan metsään ja millekään muulle reitille tuo savu ei olisi näkynyt.
Kohta pukkaakin Maailmanvoittajanäyttelyä! Sinne matkaan turistiksi koiria katselemaan. Piun G-pentueen isä Ilko tulee myös paikalle. Koiria on ilmoitettu huikea määrä, joten kaikkia ei varmasti ehdi näkemään. Koirat ovat tietääkseni kahdella tuomarilla.