Kun Eelikseltä (D. Grats) otettiin verikokeet kolme viikkoa sitten, niin samalla laitettiin menemään myös Labokliniin HUU-testi. Tänään vihdoin tiedustelun jälkeen vastaus tuli sähköpostiin. Jihaa, kaveri on N/N! Eelis on meidän lauman etäjäsen eli asuu sijoituskodissa naapurikunnassa, Lohjalla.
Pitäisi saada otettua kuva tuosta omasta hirviöpennusta. Eilen pesin, föönasin ja trimmasin sen, joten pitäisi olla vielä jonkunlaisessa kuosissa:) Tosin ei kauan, koska se juoksee korvat tötteröllä isojen tyttöjen perässä joka paikkaan. Pienen päätä ei paljon pakota lähteä tuonne metsään ilman ihmistä.
perjantai 25. huhtikuuta 2014
tiistai 22. huhtikuuta 2014
Kevätkuulumisia
Kira on toipunut todella hyvin amputaatiosta. Menee entiseen malliin omia lenkkejään. Jalka on tosin vielä suojattu, ettei tölväse sitä haavaa mihinkään. Tikit on otettu pois viikko sitten. Paljon ei enää ole jälkeä haavasta, mutta otetaan varman päälle:)
Piun pennut alkavat olla "jo" neljän kuukauden ikäisiä. Meille on tullut joku riiviökoira, joka kantaa kaikkia mahdollisia tavaroita ympäri kämppää, kiskoo äitiään parrasta, haukkuu, riekkuu ja tarraa hampaillaan lahkeeseen. Mistä tuo oikein tuli?
Korvat pennulta katoaa juuri sillä hetkellä, kun Piu ja Vickan lähtevät juoksemaan metsään. Pieni painaa perässä korvat tötteröllä. Aika kovaa Leimu juoksee, kun pysyy aika kauan näköetäisyydellä. Turkki pitäisi laittaa kuosiin, jotta on sitten helpompi rasti ennen pentunäyttelyä:)
Siskopuoli Alli kävi kaunistautumassa ja samalla tutustui pikkusiskoonsa. Alli ei nyt sitten ollutkaan kovin kiinnostunut, mutta Leimu sen sijaan halusi olla "samis", kuten ylemmässä kuvassa näkyy;)
Alli kävi siis kaunistautumassa tähtäimessä Imatran KV-näyttely. Anne teki hienon trimmin, olin vain sivusta seuraajana:)
Kyllähän kannatti lähteä! Alli (Druzkaya Effektnaja) toi kaiken mahdollisen kotiin! Sieltähän lähti mukaan seti ja cacib kera huikean hienon arvostelun. Onnea, Alli ja Anne! Huippua!
Tällä viikolla Vickanin jälkeläisiä tulee trimmattavaksi. Ritza (D. Favoritka) kävi pari viikkoa sitten.
Nuorukaiset ovat menossa lonkka- ja kyynärkuviin. Kyllä jännittää! Kevään aikana ne aikovat pyörähtää myös muutamassa näyttelyssä.
Aadan poismeno ei ole aiheuttanut sen kummempaa härdelliä laumassa. Kaikki tuntuu olevan kuten ennenkin. Itsellä on vähän outo olo, kun tuo ihmisen mieli on poissa. Mutta sitähän tämä koiran tai minkä tahansa lemmikin omistaminen on. Niistä täytyy myös luopua, päästää ajoissa irti.
Olihan meillä pääsiäisenä pientä draamaa myös. Jouduttiin kutsumaan palokunta pelastamaan nuorimmainen kissa puusta. Kyllä, totta se on! Pumba oli viettänyt jo kaksi yötä männyn latvassa. Olihan se sieltä alas saatava, tavalla tai toisella.
Houkuteltiin ruoalla, kaverikissa kävi myös naukumassa tikkaiden päässä. Mutta ei, se vaan meni ylös päin niin pitkälle, kun puuta riitti.
Ihanat Inkoon VPK:n ihmiset tulivat pelastamaan kisun pinteestä. Tosin pelastaminen ei varmaan ollut kissan mieleen, koska se piti "ampua" alas veden voimalla. Kissa oli kyllä tiukassa, sitä suihkutettiin vedellä suunnasta jos toisestakin. Ilmeisesti loppujen lopulta sen verran väsähti, että ote irtosi ja Pumba-raukka lensi kahdella voltilla viereiseen kuuseen, josta tarrasi kiinni. Hyppäsi sieltä sitten maahan ja kipitti kuistin alle piiloon:) Nälkä oli kova, joten sisälle oli kiire.
Osaa olla kyllä kurjan näköinen katti! Mitään fyysisiä tai psyykkisiä vammoja ei puussa asustaminen onneksi aiheuttanut. Nuo kaksi päivää, mitkä se puussa kyhjötti, oli todella lämpimiä. Yöt taas olivat kylmiä. Kyllä se onneksi on vielä ulos uskaltautunut, mutta toivottavasti pysyy maan kamaralla:)
Piun pennut alkavat olla "jo" neljän kuukauden ikäisiä. Meille on tullut joku riiviökoira, joka kantaa kaikkia mahdollisia tavaroita ympäri kämppää, kiskoo äitiään parrasta, haukkuu, riekkuu ja tarraa hampaillaan lahkeeseen. Mistä tuo oikein tuli?
Korvat pennulta katoaa juuri sillä hetkellä, kun Piu ja Vickan lähtevät juoksemaan metsään. Pieni painaa perässä korvat tötteröllä. Aika kovaa Leimu juoksee, kun pysyy aika kauan näköetäisyydellä. Turkki pitäisi laittaa kuosiin, jotta on sitten helpompi rasti ennen pentunäyttelyä:)
Siskopuoli Alli kävi kaunistautumassa ja samalla tutustui pikkusiskoonsa. Alli ei nyt sitten ollutkaan kovin kiinnostunut, mutta Leimu sen sijaan halusi olla "samis", kuten ylemmässä kuvassa näkyy;)
Alli kävi siis kaunistautumassa tähtäimessä Imatran KV-näyttely. Anne teki hienon trimmin, olin vain sivusta seuraajana:)
Kyllähän kannatti lähteä! Alli (Druzkaya Effektnaja) toi kaiken mahdollisen kotiin! Sieltähän lähti mukaan seti ja cacib kera huikean hienon arvostelun. Onnea, Alli ja Anne! Huippua!
Alli (D. Effektnaja) 1 v 10 kk |
Tällä viikolla Vickanin jälkeläisiä tulee trimmattavaksi. Ritza (D. Favoritka) kävi pari viikkoa sitten.
Ritza (D. Favoritka) 1 v 3 kk |
Nuorukaiset ovat menossa lonkka- ja kyynärkuviin. Kyllä jännittää! Kevään aikana ne aikovat pyörähtää myös muutamassa näyttelyssä.
Aadan poismeno ei ole aiheuttanut sen kummempaa härdelliä laumassa. Kaikki tuntuu olevan kuten ennenkin. Itsellä on vähän outo olo, kun tuo ihmisen mieli on poissa. Mutta sitähän tämä koiran tai minkä tahansa lemmikin omistaminen on. Niistä täytyy myös luopua, päästää ajoissa irti.
Olihan meillä pääsiäisenä pientä draamaa myös. Jouduttiin kutsumaan palokunta pelastamaan nuorimmainen kissa puusta. Kyllä, totta se on! Pumba oli viettänyt jo kaksi yötä männyn latvassa. Olihan se sieltä alas saatava, tavalla tai toisella.
Houkuteltiin ruoalla, kaverikissa kävi myös naukumassa tikkaiden päässä. Mutta ei, se vaan meni ylös päin niin pitkälle, kun puuta riitti.
Ihanat Inkoon VPK:n ihmiset tulivat pelastamaan kisun pinteestä. Tosin pelastaminen ei varmaan ollut kissan mieleen, koska se piti "ampua" alas veden voimalla. Kissa oli kyllä tiukassa, sitä suihkutettiin vedellä suunnasta jos toisestakin. Ilmeisesti loppujen lopulta sen verran väsähti, että ote irtosi ja Pumba-raukka lensi kahdella voltilla viereiseen kuuseen, josta tarrasi kiinni. Hyppäsi sieltä sitten maahan ja kipitti kuistin alle piiloon:) Nälkä oli kova, joten sisälle oli kiire.
Osaa olla kyllä kurjan näköinen katti! Mitään fyysisiä tai psyykkisiä vammoja ei puussa asustaminen onneksi aiheuttanut. Nuo kaksi päivää, mitkä se puussa kyhjötti, oli todella lämpimiä. Yöt taas olivat kylmiä. Kyllä se onneksi on vielä ulos uskaltautunut, mutta toivottavasti pysyy maan kamaralla:)
Aada, tähtenä taivaalla
FI MVA EE MVA JV-04 PMV-05 BH TK1
Yugra s Zolotogo Grada
"Aada"
5.8.2003- 22.4.2014
Mä annan sut pois
Mä päästän sut pois
Vaikka sattuu
Sä annat mut pois
Sä päästät mut pois
Kaikkeen tottuu
Hymyillään vaan
Ei oo muutakaan enää antaa
Luovutaan toisistamme hiljaa
Mä päästän sut pois
Vaikka sattuu
Sä annat mut pois
Sä päästät mut pois
Kaikkeen tottuu
Hymyillään vaan
Ei oo muutakaan enää antaa
Luovutaan toisistamme hiljaa
-Laura Närhi-
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)