torstai 31. joulukuuta 2009
Taas on vuosi vierähtänyt
Vuoden vaihteessa meillä oli Kiran pennut vielä kotosalla. Siitä sitten alkuvuodesta he pikkuhiljaa lähtivät omiin koteihinsa.
Muuta ei sitten talven aikana kaiketi tapahtunut. Aadan ja Roosan kanssa jonkun verran käytiin kentällä vähän katselemassa maailman menoa. Sitä kun ei täällä metsän keskellä juurikaan ole. Keväällä sitten oli Kiran vuoro koittaa tottistella:)
Kevään tullen sitten Sohwilla alkoikin vähän yllättäen juoksu. Neiti oli ilmoitettu luonnetestiin, joka tietysti jouduttiin peruuttamaan. Saatiin Sohwi astutettua kevään lopulla. Alkukesästä kävin Sohwin kanssa parissa näyttelyssä. Heinäkuussa hän sitten pyöräytti kahdeksan pientä karvapalloa:) Syyskuussa sitten näille lapsukaisille sanottiin hyvästejä..
Otto debytoi tänä vuonna näyttelykehissä Pian kanssa. Eikä enää paremmin olisi voinut nämä kolme näyttelyä mennä. Tipahteli ropit ja sertit Ottoselle. Kävipähän Otto ja Pia toko-kehässäkin pyörähtämässä ykköstuloksen arvoisesti. Hienoa!
Kiran kanssa Karjaan näyttelyssä käytiin esittelemässä sirkushevostelutaitoja:) Voi elämä, se oli kyllä hiukkasen noloa, mutta paremmalla onnella ensi kerralla. Samassa näyttelyssä myös Kiran poika, Seppo, oli mukana pentuluokassa.
Henna, Katja ja Zlata pyörähtelivät myös pentukehissä todella hyvällä menestyksellä. Kiitokset sinne Kokkolaan!
Kesäkuussa jouduimme luopumaan meille niin rakkaasta, The Mustaterrieristä, Juskasta. Hän lähti sateenkaarisillalle vähän yli 14 vuoden ikäisenä. Hänet saattelin ikiuneen eläinlääkäri-Mian kanssa. Mialle kiitos tsemppaamisesta ja kauniista sanoista.
Tänä vuonna on lähtenyt sateenkaarisillalle muitakin mustia, ihan liian kanssa:(
Vierailimme Kiran kanssa Jaanan ja Alekin tykönä loppusyksystä. Tuloksia odotellaan vielä:) Nyt näinä päivinä (toivottavasti uuden vuosikymmenen ensimmäisenä päivänä) valaskoira pääsee turkistaan. Pyyhkäisen koneella turkin pois, jotta olisi vähän helpompi olla ja mamma pysyy vähän siistimpänä pentulaatikossa. Laitan massukuvia tänne "eetteriin" kunhan tuo turkki ensin saadaan pois.
Tässä jotain tapahtumia kuluneelta vuodelta.. Varmasti paljon muutakin on tapahtunut, mutta meikäläisen muisti on aivan mielettömän hyvä, mutta niiiin lyhyt. Ei voi mitenkään muistaa paria päivää kauemmaksi, jos edes sinnekään:)
Haluan lähettää lämpimät kiitokseni kasvattieni omistajille perheineen ihan mahtavasta yhteistyöstä ja yhteydenpidosta:)
Isot kiitokset myös kaikille ystävilleni, jotka ovat jaksaneet kannustaa ja tsempata sekä joutuneet välillä olemaan olkapäänä. Olette tärkeitä!
Joukon hännillä, mutta ei suinkaan vähäisimpänä.. Tahtoo kiittää treenikavereita, kilpakumppaneita, kavereita, koiratuttuja, muita tuttavia ja kaikkia ohikulkijoita, jotka ovat eksyneet blogia lukemaan:)
Oikein onnekasta uutta vuosikymmentä kaikille lukijoille!
keskiviikko 23. joulukuuta 2009
sunnuntai 20. joulukuuta 2009
Hyvästit ja odotusta
Simba kävelee kaikessa rauhassa koirien seassa. Juosta ei kannata, koska silloin Kira herää ja lähtee perään. Simba antaa koirien haistella, tökkiä ja ehkä nuolaistakin itseään. Mutta sitten on ihan kauhea urakka pestä itsensä, ettei ole "koirapöpöjä" turkissa:) Nyt pitäisi sitten varata aikaa, jotta saataisiin poika eunukiksi. Sisäkissan elämää Simba on vielä toistaiseksi viettänyt. Ei henno pikkuista tuonne talven keskelle heittää ulkoilemaan.
Pitihän se yrittää sitten posetuskuvakin ottaa tytöstä ennen omaan kotiin lähtemistä. Kuva ei ole sangen onnistunut, liikaa valkoista ja mustaa.. Nätti tyttö:) Ankanpoikasesta kuoriutui joutsen, kun pestiin, föönattiin ja trimmattiin. Olihan siihen turkkiin varmaan kaikenlaista kertynyt, kun tuolla kuraisella pihalla on pyörinyt koko syksyn ajan. Nyt pysyykin sitten turkki siistinä varmaan pitkän aikaa, jos vaan keli pysyy pakkasella.
perjantai 4. joulukuuta 2009
Jännitystä elämään
Vuoden tauon jälkeen menen Messukeskuksen Voittaja-näyttelyyn. Tosin jälleen kerran vain turistina. Yhtään koiraa en ole sinne ilmoittanut. Mukavia muistoja messarin reissuista on vuosien takaa. Aada on ollut juniorivoittaja ja Pohjoismaiden Voittaja. Vieläkin nuo menestyksen hetket tuntuu niin hienolta:) Luultavasti meikäläiselle nuo olivat kerran elämässä -tapahtumia.
tiistai 24. marraskuuta 2009
Mihin aika oikein katoaa?
Paljon onnea yksivuotispäivänä Druzkaya B-pentue, Zlata, Seppo, Gini ja Sissi! Ihania tyyppejä kaikki, sekä koirat että omistajat:)
Kuvassa Kiran omia pentuja sekä pikkuruisia adoptiolapsia. Kira hoiti omien pentujensa lisäksi myös neljä toisen nartun pentua tosi hienosti. Kokoero oli huima, vaikka ikäeroa ei paljon ollut.
Vielä olisi pari, kolme viikkoa jännitystä jäljellä ennen kuin ultraan mennään. Kira on kyllä heittäytynyt ihan mahdottomaksi ahmatiksi. Hän tullaa kaikki mahdolliset ja mahdottomatkin paikat saadakseen syötävää. Bravurina tuntuu olevan kiipeäminen kissan kiipeilypuuhun. Simban ruokakupit ovat toiseksi ylimmällä "hyllyllä". Eipä tarvitse montaa minuuttia olla poissa, kun kisun ruokakupit kiiltävät puhtaaksi nuoltuina. En voi ymmärtää, miten Kira sen tekee.. Kiipeilypuu on pystyssä ja kupit omilla paikoillaan. Taitava tyttö!
Laku sai uuden kotin Katin perheestä. Kaverina on riiseni-dalmismix Lola alias Möttö(nen). Laku onkin jo herättänyt pientä kateutta treenikavereissa mahtavalla kontaktillaan:) Pikkumies on myös päässyt ajamaan jälkeä. Kati on tehnyt reilun mittaisia jälkiä ja nenä on kuulemma ihan kone:) Katille perheineen sydämellinen kiitos, jotta Laku sai teiltä kodin. Vähän tuli heille äkkiä ja puskista uusi perheen jäsen:)
Muska on vielä hetken aikaa meidän ilona. Joulukuun alkupuolella hänen olisi tarkoitus muuttaa Helsinkiin.
Kaikilla pennuille on mennyt mukavasti ja kivasti tulee kuulumisia sähköpostitse ja puhelimitse. Kunpa kelit vähän kuivahtaisivat, niin voisi pentutreffejä alkaa suunnittelemaan. Tai ehkäpä vaikka Druzkaya-treffejä:)
Voittaja-näyttelyt lähenevät ja sinne olisi tarkoitus turistina suunnistaa. Koska en ole mikään aamuihminen, niin toivottavasti kehä ei ala ihan aamusta. Ehtisi täältä metsän keskeltä sitten ajoissa paikalle. Viime vuosi jäi väliin, mutta toivottavasti nyt jaksaisi raahautua paikalle. Hurja koiramäärä on ilmoitettu ja ohjelma kestää pitkälle iltaan.
Sitten odotellaan, ultraan menoa ja talven tuloa. Saisi nuo vesisateet jo loppua!
torstai 12. marraskuuta 2009
Sitten odotellaan..
Kuvahan sen kertoo, minkä vuoksi matkaan lähdettiin:) Mustia karvapalloja olisi tilauksessa. Kira astutettiin 11. ja 12. päivä marraskuuta.
sunnuntai 1. marraskuuta 2009
Odottaa ei odota, toivoo alkamista, toivoo ettei alkaisi
Olen tässä sitten taas soutanut ja huovannut astuttamisen kanssa. Kiran aiemman pennut ovat todella mahtavia pakkauksia.. Ehkei kuitenkaan aina omistajiensa mielestä, koska ovat äitinsä tapaan kekseliäitä ja puuhakkaita tyyppejä. Sissi-neiti on ollut hyvin rauhallinen, mutta muilla sisaruksilla onkin sitten energiaa ja kekseliäisyyttä hänenkin edestä.
Päätös on tällä hetkellä se, että miehelään lähdemme parin viikon sisällä. Käydään viikon päästä ottamassa ensimmäisen proget ja sen mukaan mennään. Alek varmasti mielellään ottaa luokseen kylään jouksussa olevan rouvaskoiran:)
Jos kaikki menee hyvin, niin tammikuun puolen välin jälkeen alkaa penturalli. Jos pentuja nyt syntyy, niin sitten meille ei olekaan tulossa moneen vuoteen pentuja. Aadaa ei toista kertaa tulla käyttämään eikä Kiraa kolmatta kertaa. Roosan olen näillä näkymin jättämässä kokonaan käyttämättä jalostukseen. Kahdelta vanhemmalta lähtee kohdut, koska haluan pelata varman päälle ja välttää mahdolliset kohtutulehdukset.
Täytyy sanoa, että ahneella on kakkainen loppu. Ozzy-poika joutui menemään lääkärille, kun oli popsinut menemään hiekkaa ja soraa. Teki kakkaaminen sen verran kipeää, että päätti olla tekemättä tarpeitaan. Lääkäri oli rauhoittanut Ozzyn ja huuhdellut kiviä pois suolesta. Raukkaparka! Tsemppiä Johanna & co!
Helka-neiti on julkkis:) Lemmikki-lehdessä oli juttua koirien pureskelun tarpeesta. Pureskelemisen mallia kuvissa näytti Helka. Olihan se lehti pakko ostaa muistoksi:)
Viikko sitten Zaro-poika lähti appivanhempien tykö. Yhtään ei kaveri ole ikävöinyt:) Se on sopeutunut hyvin, vaikka olikin täällä laumassa aika kauan. Olemme muutaman kerran treffanneet, jotta sisarukset pääsevät riekkumaan. Voi ihme, että ne jaksaa juosta ja painia keskenään!
Hups, kuinkas sattuikaan, että kissan perässä pääsee hyppäämään sohvalle!
lauantai 24. lokakuuta 2009
Ei mitään ihmeellistä
Pennuille kuluu edelleenkin hyvää. On aina kiva saada kasvattien kuulumisia. Käytin kaksi vässykkää rokotuksilla. Tyttö painoi 10,8 ja poika 11,5 kg. Ovat kyllä tosi hoikassa kunnossa, mutta ei kuitenkaan liian laihoja. Samoissa painoissa suunnilleen ovat muutkin pennut.
Simba-kissi on kotiutunut hyvin. Hän uskaltaa jo loikata kiipeilypuun ylähyllyltä alas, vaikka koirat olisivatkin makoilemassa lattialla. Kun koirat häipyvät, kissa valtaa ruokapöydän. Siellä se istuu ikkunan ääressä ja katselee koirien touhuja. Simba on myös oppinut kuulemaan, milloin tulen yksin sisälle ja milloin koirien kanssa. Kun koirat tulevat, kissa hyppää sohvan selkänojalle tai menee sohvan alle jemmaan.
Tytöllä ja Simballa yhteinen projekti
Koirien tarkkailua
sunnuntai 11. lokakuuta 2009
Hiirenloukku
Kesäaikaan niistä ei juurikaan ole haittaa eikä pahemmin näykään. Mutta nyt taas kylmien ilmojen myötä hiiret aikovat kai muuttaa meille. Ei onnistu! Myrkkyjä en ole halunnut laittaa, kun täällä liikkuu kaiken maailman elukoita.. Plus tietysti omat karvanaamat, joiden ruokahalu on pohjaton ja kaikki "syötävä" tuntuu kelpaavan.
Jo ensimmäisenä päivänä vähän leikitään:)
Yhteiskuvaa koirista ja kissasta ei ole vielä saatu. Simba viihtyy katon rajassa maailman menoa ihmetellen. Aada ei ollut tulokkaasta millänsäkään. Simba sylki ja suhisi, joten Aada meinasi, jotta olkoon mokoma.. Kovasti yritti häntää heilutella ja kertoa, että mä olen sun kaveri.. Mutta eipähän katti sitä ymmärtänyt, vaan päätti karkottaa mokoman tunkeilijan.
Sohwin pennuista kaksi majailee vielä meillä. Uusia kuvia ei ole tullut otettua, kun pennut näyttävät lähinnä heinäsirkoilta nyt tässä vaiheessa. Ensi viikolla menemme rokotuksille. Toivottavasti nämä sisarukset löytävät pian omat ihmiset!
lauantai 26. syyskuuta 2009
Pennuilla menee hienosti omissa kodeissa
"Ozzy" on kotiutunut hienosti:) Hän viihtyy ulkona ja haluaa jäädä ulos nurmikolle koisaamaan:)
Luoksetuloa harjoitellaan, kun kaveri tykkäisi mieluummin viettää aikaa yksin pihanurmella köllien kuin kuunnella luoksetulokutsuja. Mutta uskon, että Johanna & kumppanit hoitavat homman kotiin:) Eiköhän näiden mustien kanssa noin tyypillisesti selviä helpommalla kuin riisenin kanssa. Näistä Johannalla onkin paljon kokemusta:)
"Laku" (Druzkaya Chernyi Voin) lähti torstaina Jounin, Tiinan, Nikon ja Olli & Milli -foxien matkaan. Uusi koti on Pohjassa, melkein naapurissa.
keskiviikko 16. syyskuuta 2009
Hyvästejä ja hiljaisuutta
Kuvaamatta jäi "Sara" ja "Aramis". Sarasta kuva alempana..
"Aramis" (Druzkaya Cerioznyi Paren) on Espoossa Tuulan, Sepon, Sissi-mustan ja Retu-käppänän laumassa. Niin, kissoja unohtamatta:) Kiran tytär Sissi on hyvin, hyvin rauhallinen ja harkitsevainen tyyppi, mutta nyt on saanut puhtia pöksyihin kaverin myötä. Saapa nähdä, millainen vauhtikaksikko tästä tulee. Tosin kolme urosriiseniä hanskanneilla ihmisillä tuskin sen suurempaa haastetta tulee..
Talo tuntuu sangen hiljaiselta, kun kahdeksan perässä laukkaavan pennun lauma on kutistunut kolmeen. Kaikista uusista kodeista on tullut mukavia uutisia. Pennuilla on mennyt hyvin. Eivät ole ikävöineet. Kaikki ovat häntä pystyssä ja reippain askelin tutustuneet uusiin ympyröihin. Uudet omistajat ovat olleet hyvin tyytyväisiä valintoihinsa. Se on minulle tosi tärkeä juttu!
Tytär otti kuvia, kun pennut olivat Sissin kanssa metsälenkillä.. Joo-o, kuvat olivat niin vauhdikkaita, ettei niistä saa yhtään mitään selvää:) Ehkä joskus..
Tässä kuvassa poseeraa "Ozzy" (Druzkaya Chrezvychainyi Posol). Ozzy muutti Hämeenlinnaan Johannan perheeseen. Heillä on aiemmin ollut sekä narttu- että urosriiseni. Ozzy on tainnut pyörittää perheen tassunsa ympärille, positiivisessa mielessä:)