sunnuntai 20. joulukuuta 2009

Hyvästit ja odotusta

Kissa on sopeutunut laumaan oikein hyvin. Kuten kuvasta näkyy, sohvalla voi nukkua sangen rennosti. Kun laitan pennulle aamuruokaa, Simba tulee häntä suorana odottamaan sitä yhtä turvonnutta koiran nappulaa, joka aamuisin tipahtaa lattialle.

Simba kävelee kaikessa rauhassa koirien seassa. Juosta ei kannata, koska silloin Kira herää ja lähtee perään. Simba antaa koirien haistella, tökkiä ja ehkä nuolaistakin itseään. Mutta sitten on ihan kauhea urakka pestä itsensä, ettei ole "koirapöpöjä" turkissa:) Nyt pitäisi sitten varata aikaa, jotta saataisiin poika eunukiksi. Sisäkissan elämää Simba on vielä toistaiseksi viettänyt. Ei henno pikkuista tuonne talven keskelle heittää ulkoilemaan.
Kerrankin on talvella lunta! Ihanaa, vaikka vettä tulee sisälle ämpäreittäin. Paljon mukavampaa kuin kura, hiekka ja risut. Muska pääsi luminaamansa kanssa kameran eteen. Paljon kummempia kuvia ei tuosta ikiliikkujasta saanut. Muskan lumikuono
Sisko ja sen veli:)

Kuvassa sisarukset malttoivat hetkeksi pysähtyä kesken juoksuleikin. Zaro ja Muska jaksavat juosta ja painia vaikka kuinka kauan. Nyt Muska on lähtenyt omaan kotiin, joten saattaa veikka olla ihmeissään, kun seuraavan kerran tulee käymään. Leikkikaveri puuttuu..


Pitihän se yrittää sitten posetuskuvakin ottaa tytöstä ennen omaan kotiin lähtemistä. Kuva ei ole sangen onnistunut, liikaa valkoista ja mustaa.. Nätti tyttö:) Ankanpoikasesta kuoriutui joutsen, kun pestiin, föönattiin ja trimmattiin. Olihan siihen turkkiin varmaan kaikenlaista kertynyt, kun tuolla kuraisella pihalla on pyörinyt koko syksyn ajan. Nyt pysyykin sitten turkki siistinä varmaan pitkän aikaa, jos vaan keli pysyy pakkasella.

Talo on nyt ilman pentulaista:( Oudolta tuntuu ja ikäväkin on. Toki onhan sitä tietoisesti yrittänyt välttää kiintymistä tuohon vauvaan, kun on ollut tiedossa, ettei hän tänne ole jäämässä. Siispä onnea matkaan, Muska!

Kira kasvattelee massuansa. Menohalut eivät ole vähentyneet yhtään. Ruokaa menisi ehkä ämpärillinen tai kaksi, jos vaan saisi syödä niin paljon, kun haluaisi.

Voittaja-näyttelyssä tuli visiteerattua ja mukavaa oli. Oli mukava vaihtaa kuulumisia ihmisten kanssa. Siellä tapaa ihmisä, joita muuten ei oikein tule nähtyä missään. Kuitenkaan en bongannut läheskään kaikkia koirakavereita, joiden tiesin näyttelyssä olevan. Koiria ja ihmisä oli paljon enkä edes kehien laidoilta ihmisä, joita halusin tavata, nähnyt. Jotta terveiset vaan tätä kautta, jos satutte lukemaan, jotta yritetty on:)

Mustien trimmaus oli aika kirjavaa samoin oli aika monenkokoista koiraa. Voittajat ansaitsivat tittelinsä. Onnittelut vielä kaikille molempien päivien menestyjille ja muille osallistujille!

Rauhallista ja stressitöntä joulun odotusta kaikille tutuille ja tuntemattomille lukijoille!

Ei kommentteja: