Sitten odotellaan..

Oltiinpa sitten Kira kirputtimen kanssa reissun päällä. Rouvaskoira vaan nukkui, nukkui ja nukkui autossa.

Sara (Druzkaya Crasavitsa) ja Maarika kävivät moikkaamassa meitä Jaanan tykönä. Olipas tosi kiva nähdä vässykkää! Kuvassa mallia luoksetulosta. Tosi kivan oloinen tyttö, reipas ja iloinen. Kiitos, Maarika, kun jaksoit aikaisen herätyksen ja työpäivän päätteeksi tuoda Saran näytille!

Asiaan.. Miksi Porin liepeille lähdettiin:)

Kuvahan sen kertoo, minkä vuoksi matkaan lähdettiin:) Mustia karvapalloja olisi tilauksessa. Kira astutettiin 11. ja 12. päivä marraskuuta.

Astutus onnistui hienosti, sangen herrasmies- mäisesti Alek hoiti homman. Kira oli (tietenkin) sangen suostuvainen liehittelyyn ja astumiseen myös. Alek ei juurikaan aikaillut ja rouvaskoira muistutti lähinnä sahapukkia odotellessaan, jotta mieskoira tekee tehtävänsä:)

Valitettavasti parempia ja useampia kuvia ei saanut otettua, kun meikäläinen sössi kameran kanssa. Tiedä sitten, oliko se jotenkin "jäätynyt" kun oli aika monta tuntia pihalla pakkasessa.

Nyt onkin sitten jännitettävää!

Ensin jännitämme neljä viikkoa, jotta päästään ultraamaan.

Jos siellä sitten jotain näkyy, sitten taas joutuu jännittämään viikolle 2, synnytykseen saakka. Siinä sitä sitten onkin jännäämistä, jotta kaikki menee hyvin ja pennut syntyvät hengissä ja terveenä. Toivottavasi kaikki menee hyvin, koska ihan loistavia koteja olisi jo lapsukaisille tiedossa:)

Jaanalle isot kiitokset ylläpidosta ja ihan mielettömästä organiseeraamisesta, jotta saimme Kiran kanssa viettää lähes vuorokauden Paneliassa. Kiitokset astutusavustuksesta Anittalle. Ja tietysti myös Jaanan tyttärelle, Tarulle, kiitos, koska valtasimme Kiran kanssa hänen huoneensa.

Viime viikonloppuna tapasin myös Ozzyn (Druzkaya Chrezvychainyi Posol) Hämeenlinnassa. Ihan mahtava paketti! Hän näytti "aikuiselta" mustaterrieriltä miniatyyrikoossa. Mukava ja avoin pentu. Vauhtia ja energiaa kuulemma löytyy.

Helka on lopettelemassa pentukoulua ja aloittelemassa toko-koulussa. Vapulla ja Helkalla menee hienosti. Tytöt ovat hyvät kaverit ja borderterrieri Vappu on Helkan idoli. Mitä pieni Wappu edellä, sitä ei-niin-pieni Helka perässä:)

Sain ikäviä uutisia Lakun kodista. Perheen pojalla, Nicolla, on äitynyt allergia niin pahaksi, että perheen täytyy luopua kaikista lemmikeistä, koirista ja linnuista. Kurjaa, mutta kyllähän lapsen terveys on ihan ehdottomasti ykkössijalla. Saapa nähdä, uusi koti olisi jo tiedossa tässä lähettyvillä. Kunhan Kati tulee katsomaan pentua, niin asia ratkeaa, ehkäpä parhain päin:)

Ai niin, täällä vielä majaileva tyttö on myös saanut kodin. Neitiä kutsutaan tätä nykyä Muskaksi eikä enää Pennuksi. Muska lähtee Petran, Paavon ja Rudin (Druzkaya Anuytiny glazki) perheeseen, kunhan saavat ensin muuton hoidettua joulukuun alussa.