Omat koirat

keskiviikko 10. joulukuuta 2014

Druzkaya Hoot

Vickan siis synnytti oikein pitkän kaavan mukaan, 24 tuntia. Viimeiset neljä pentua käytiin synnyttelemässä eläinlääkärissä. "Istuva härkä" oli asettunut tosiaan istuma-asentoon. Se ei meinannut syntyä sitten millään.

Loppujen lopuksi eläinlääkäri sai käännettyä takajalat pitkäksi ja pentu pääsikin pullahtamaan ulos. En tiedä, kuinka ihmeessä tuo olisi päässyt syntymään ilman apua. Ehkä, ehkä ei.

Itselläkään ei enää oikein järki luistanut. Olinhan herännyt sunnuntaiaamuna klo 6, jotta ehditään Voittaja-näyttelyyn ajoissa. Ajoissa olitiin myös kotona. Illalla seurailin, että Vickan on ihan hiukan levoton.

Ei arvannut mennä nukkumaan ja synnytys käynnistyikin maanantaita vasten yöllä klo 2.30. Kotona olitiin eläinlääkäriltä tiistaita vasten yöllä klo 2. Tuli valvottua sunnuntaiaamusta tuonne yöhön saakka. Kyllä tästä koomasta vielä noustaan!

Pennut ovat aika pieniä. Niitä oli paljon ja syntyivät noin kolme vuorokautta etukäteen. Noin iso lauma ei mahdu asustelemaan tuolla sisuksissa täysiaikaisiksi.

Vickan hoitaa pentuja hienosti. Nyt täytyy toivoa, että evästä riittää ja pennut alkavat kasvaa. Painot ovat tippuneet, mutta sehän on ihan normaalia. Mutta nyt pitäisi jo pysyä ja lähteä nousuun.

Muutamia kuvia tältä päivältä. Saldo oli siis 11 pentua, kahdeksan poikaa ja kolme tyttöä.




Isäkoira-Uunon omistaja, Kati, tarjoutui seuraneidiksi synnyttelemään. Annekin soitteli, josko haluan ottaa torkut. Tulisi vahdiksi siksi aikaa. Olin jo ehtinyt torkkua puolisen tuntia Katin päivystäessä. Kiitos, ihanat ystävät!

Nyt täytyy tankata mammakoiraa ja seurailla, että pienimmätkin saavat evästä. Viikon päivät vierähtääkin nyt pentulaatikon äärellä, kun jään "mammalomalle", Josko vaikka ehtisi "kiireiltään" laittaa jouluksi kämpää kuntoon ja käydä ostoksilla:)

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Suloisia pentuja. Toivottavasti kaikki menee hyvin :) Tuttavalla on ihanan luontoinen, ja näköinen, mustaterrieri. Se oli allekirjoittaneelle rakkautta ensi silmäyksellä, kun hänet ensi kerran tapasin ;) Tälläkin hetkellä minä piehtaroin koirakuumeessa. Harmi ettei yksi osa perhettä ole valmis uuteen perheenjäseneen.

Maritta kirjoitti...

Kiitos! Kyllä nämä ovat sellaisia sydänten murskaajia:) Koirakuume on vakava tauti:) Toivottavasti saat siihen helpotusta!