Omat koirat

sunnuntai 2. syyskuuta 2012

Muutama treenikuva

No, nyt on ensimmäinen setti Etsijäkoirien jatkokurssista suoritettu. Jihaa!! Kaikki jäljet on menneet ihan loistavasti. Isoja kämmejä ei ole sattunut, vaikka haastetta on riittänyt.

Tänään sitten oli viuhkajälki ohjelmassa:) Kolme koiraa lähti tarpomaan hiekkatietä pitkin yhden treenikaverin pihasta. Kaksi näistä koirista jää matkalle eli tässä tapauksessa kääntyivät oikealle maalikoiran jatkaessa suoraan. Hämäyskoira jäi näköetäisyyden päähän tieltä, jota etsittävä koira oli kulkenut.

Pihalla annoin etsittävän koiran (6-vuotias kastroitu uros) hajun Piulle koiran käyttämistä valjaista.


Piu imppasikin oikein kunnolla näitä valjaita:) Välillä se vaan nuuskaisee, ikäänkuin puolihuolimattomasti. Nyt kuitenkin otti hajua ihan kunnolla.

Sitten nenä maahan ja tutkimaan, jotta mihin suuntaan koira on mahtanut pihasta lähteä. Koiraa ei siis ikinä ohjata menemään mihinkään suuntaan. Liinan perässä mennään sinne, minne koira vie. Se saattaa poiketa pitkällekin jäljestä maastosta, tuulesta, lämpötilasta yms. riippuen.

Yleensä koira sitten itse huomaa, että jaahas, ei täällä enää olekaan sen enempiä hajuja.


Jälki löytyi ja sitten vaan eteenpäin:) Pihasta tultiin tielle ja Piu jatkoi suoraan sinne suuntaan, mihin pitikin. Itse en tiennyt muuta, kun alusta jonkun matkaa, mihin suuntaan jälki menee. Tiessä oli kuitenkin useampiakin risteyksiä. Piu ei risteyksissä poikennut mihinkään suuntaan:)

Piu ei edes vilkaissut sinne suuntaan, mihin hämäyskoirat olivat jääneet. Jatkoi vaan sellaista mukavaa lönköttelyvauhtia eteenpäin:)

 Kädessä ei muuten suinkaan ole roska-, kakka- tai eväspussi vaan etsittävän koiran valjaat:)

Alla olevissa kuvissa Piu kovasti tarkistaa paikkaa, jossa maalikoiramme oli odottanut edellisen etsijäkoiran saapumista. Maalikoira oli tästä paikasta n. 100 metriä vasemmalle, loivan mäen päällä. Tuuli tuli taas meidän etuoikealta.

Kehoitin Piuta vielä jatkamaan. Se meni ehkä viitisen metriä vasemmalle ja ilmaisi siitä. Jos tuuli olisi tullut toisesta suunnasta, se olisi luultavasti ilmaissut aiemmin, koska tien, jota kuljimme ja maalikoiran välissä oli pelto. Hajut olisivat tulleet pellon yli, joten matka olisi ollut suunnilleen sama, mihin Piu nyt lopetti.

 Duuni tuli tehtyä oikein mallikkaasti, joten rasiallinen porsaan suikaleita tuli palkakaksi. Hyvin maistui!
Kiitos, Päivi, että kävelit kamerani kanssa mukana! Nyt järkkään ja vedän etsintätreenit ja Piu on sen ajan treenitauolla. Saa taas uudet asiat muhia päässä:) Tarkoituksena olisi järjestää treenaajille vähän haastetta ja tehdä treenit tuossa "meidän" metsässä. Sehän on ihan täynnä meidän koirien eri-ikäisiä jälkiä. Sinne sitten kävellään tuoreempi jälki, joka etsijäkoiran pitäisi sitten ajaa ja löytää "kadonnut" lauman jäsen:)

Toinen treenisuunnitelma on järjestää poninetsintätreenit. Queen-poni saa olla "kateissa" Leevin kanssa:) Ai niin, tänään kolme etsintävalmista koiraa treenasivat etsimään kadonnutta kania. Hienosti kaikki koirat siinä onnistuivat. Kania siis kuljetettiin valjaissa ja laitettiin sitten boksiin. Koirat saivat pupun hajun ja jäljestivät:)

Kyllä se on vaan aina enemmän ja enemmän hämmästyttävä kapistus tuo koiran nenä!

Ei kommentteja: