Syksyä pukkaa

Syksy on taas tullut ja illat ovat pimeitä. Kylmyys ei minua haittaa, mutta pimeys on välillä ongelma, kun ei enää illalla tuonne pimään metsään arvaa mennä.

Suppilovahvereroita on metsä täynnä, joten ämpäri kourassa tyttöjen kanssa lenkkeillään:) Tyttöjä ei varmasti haittaa, kun kuljetaan samaa metsää ristiin rastiin.

Näyttely- ja treenirintamalla on ollut vähän hiljaista. Vepetreenit ovat loppuneet. Aloittelemme lokakuun aikana sitten häiriötreenejä ja kuivaharjoittelua esineitten kanssa.

Laku (D. Chernyi Voin) käväisi luonntestissä loppupistein 127. Miinuksia tuli tempperamentista. Laku oli tuomarien mielestä häiritsevän vilkas. Se ei kylläkään tullut omistaja-Katille yllätyksenä:) Testi meni hienosti, onnea Kati ja Laku!

Pyörähdettiin myös lonkkakuvissa Piun (D. Derzhava) kahden jälkeläisen kanssa. Kuvissa oli Alli ja Rölli. Tuloksia jännityksellä odottelemm. Lonkat näyttivät hyviltä, kyynärät ovat kysymysmerkki. Rajatapauksia, joten Kennelliiton kantaa odotellaan.

Viikolla oli yllättäen mahdollisuus tutustua seuraavan pentueen isäkoiraan, Ilkoon (Ilko von Belaja Gora). Ilko on komea uros, todella vahvaluustoinen kaveri. Luonteeltaan se oli avoin, ystävällinen ja rauhallinen. Ei piitannut hevosista, jotka tietä pitkin ratsastajineen ohi menivät. Suhtautui ystävällisen isällisesti myös paikalla piipahtaneisiin pentuihin. Tosin pentuja piti tietysti nätisti komentaa, kun yltyivät Ilkon mielestä liian riehakkaiksi. Kiitos, Sari!

Muutama kuva reissulta:

Nyt jännitellään, että tuleeko juoksu ajallansa. Piu olisi tarkoitus siementää ensi keväänä, jos seuraava juoksu tulee nyt vielä lokakuun aikana. Jos juoksu menee pitkäksi, niin luultavasti suunnitelmat muuttuvat:)