Heti tammikuussa leivottiin ensimmäinen G-pentueen Suomen Muotovalio. Olimme Eeliksen (D. Grats) ja Minin (Leijonattaren Emilia Miniliila) kanssa Turun KV-näyttelyssä. Eelis siis nappasin kolmannen sertin ja cacibin ollen VSP. Mini oli yllättäen ROP vain 14 kk:n ikäisenä saaden sertin. Cacibia se ei voinut ottaa vastaan, vaikka sitä kovasti tyrkytettiin. Ikä ei vielä riittänyt.
 |
| Eelis (D. Grats) |
 |
| Mini (Leijonattaren Emilia Miniliila) |
 |
| Boris (D, Grizli) |
 |
| Mosse (Gårdarikets Froste) |
Samoin Jymy (D. Gromatnoi) ja Raila kävivät hakemassa Jymylle Suomen Muotovalion tittelin.
Erikoisnäyttely oli toukokuussa ja tuomarina Anne Sume Virosta. Kaikki mukana olleet kasvatit ja Mini saivat ERIn. Junioriluokasta Ruska (D. Hrabraja) pinkaisi itsensä parhaaksi nartuksi ohi aikuisten ja valioiden ja oli näyttelyn VSP! Ihan huikea suoritus pikkuneidiltä! Kiitos Sinnalle hienosta handlauksesta! Kasvattajaryhmä oli kolmannen kerran peräkkäin erikoisnäyttelyn paras ryhmä:)
 |
| Ruska (D. Hrabraja) JUN-ERI, JUK1, PN1, VSP, serti |
 |
| Erkkarin D-tiimi |
Kati ja Eelis kävivät toukokuussa hakemassa tittelin lisää, kun Eelis suoritti mallikkaasti BH-kokeen. Itse en valitettavasti päässyt paikan päälle seuraamaan, kun olimme samaan aikaan Skotlannissa.
Skotlannin reissu tuotti hieman päänvaivaa, koska se oli juuri ennen erikoisnäyttelyä ja samaan aikaan myös Piulle odotettiin juoksua alkavaksi. Pidettiin peukkuja, ettei se ala ennen meidän reissua, koska sitten astutuskuviot olisivat olleet hiukan haasteellisia. No, juoksu alkoi, kun olimme reissussa jo kotiin päin matkalla. Ehdittiin hoitaa myös tuo erkkari pois alta ennen astutusta.
Okun (Zornoi Okeanos) ja Piun astutus onnistui hienosti, ihan itsekseen. Sitten sai jännittää, että josko nyt Piu olisi tiine, kun edellisestä astutuksesta jäi tyhjäksi. Ikääkin sillä alkoi olla jo sen verran, että seuraavasta juoksusta yrittäminen oli iso kysymysmerkki.
Mutta onneksi hartaasti odotetut pennut saatiin maailmaan heinäkuun lopulla. Piu pyöräytti kaksi tyttöä ja neljä poikaa. Pennuilla oli hurja kysyntä ja moni jäikin ilman omaa pikkumustaa. Pennuille löytyi ihan huippukodit ja omistajat ovat olleet tyytyväisiä pentuihinsa. Meille jäi kotirauhaa rikkomaan Ralla noiden mammojen kiusaksi ja järkytykseksi.
Kesäkuussa Ritza (D. Favoritka) pyörähti myös hakemassa kolmannen sertin ja valioitui Suomen Muotovalioksi.
Me Vickanin (Gårdarikets Evrika) kanssa vepeilimme koko kesän ahkerasti. Tuli tuloskin, VEPE-ALO1 100/100 pistettä. Toinen koe ei sitten mennytkään putkeen, vaan jäimme ilman tulosta. Kaveri päätti pistää lekkeriksi koko homman:) Ensi kesänä sitten uusin säännöin kokeilemaan!
Syyskuussa Gora (D. Genji) ja ohjaajansa Tiia starttasivat tokon avoimessa luokassa. Kaksi koetta jäi piirun alle ykköstuloksen. Kolmas kerta toden sanoi ja Gora ja Tiia nappasivat ykköstuloksen. Hurjasti onnea! Gora kävi myös MH-kuvauksessa, joka sekin meni hienosti ilman yllätyksiä.
Eelis (D. Grats) sai jälleen yhden tittlein lisää, kun se ohjaajansa Katin kanssa osallistui pk-jälkikokeeseen saaden tuloksen JK1. Hurjasti onnea, ihan mahtava parivaljakko!
Kasvatit ovat kunnostautuneet myös kaverikoiratoiminnassa, lasten vedoissa ja monessa muussa tapahtumassa. Iso kiitos kaikille teille, jotka tuotte rotua esille tavalla tai toisella!
Koska niin moni jäi ilman pentua tuosta Piun pentueesta, niin päätin aikaistaa Minin astutusta. Se oli tarkoitus astuttaa vasta keväällä, mutta suunnitelma muuttui ja Mini astutettiin Mossella lokakuussa. Iso pentue oli odotettavissa, 11 näkyi röntgenkuvassa. Kaikki eivät kuitenkaan elossa ulos saakka ehtineet. Joten nyt laatikossa tuhisee kolmen viikon ikäiset tyypit, kaksi tyttöä ja kuusi poikaa. Onkohan näillä nartuilla joku ihmeellinen karma, kun kaikki tekevät vain kaksi tyttöä kerrallansa pentumäärästä riippumatta?
 |
| J-pesue |
Syksyyn mahtui myös surua, kun Kira-mummo siirtyi sateenkaarisillalle. Pitkän ja hyvän elämän mummokoira sai kanssamme viettää. Se elää lapsissaan, lapsenlapsissaan ja lapsenlapsenlapsissaan.
Olen hyvin iloinen siitä, että kaikki kasvattien omistajat pitävät yhteyksiä ja kertoilevat koirien kuulumisia. Kasvatit huoltojoukkoineen ovat olleet monella saralla aktiivisia. Varmasti tästä kertomuksesta puuttuu paljon, mutta se ei tarkoita sitä, että jonkun koiran tekemiset olisivat vähäpätöisiä tai arvottomia. En vaan itse jaksa muistaa kaikkea, pahoittelut siitä teille, joita ei tässä muistelussa ole mainittu.
Haluan kiittää kaikkia ystäviä, vierelläkulkijoita ja tukijoukkoja tsemppaamisesta ja kaikesta avusta ❤ Olette korvaamattomia! Tuhannet kiitokset myös kaikille kasvattien omistajille, että olette antaneet ihanat kodit meiltä lähteneille pikkumustille 💜
Oiken hyvää uutta vuotta, onnea ja iloa D-koirille huoltojoukkoineen sekä kaikille lukijoille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti