Kakarat tulevat neljä viikkoa

Vaihteeksi kuvia muistakin koirista:) Mahtaakohan tässä olla mallia näille pikku-vässyköille?

Mamman pieni mussukka, Kiran poika, Seppo:)

Roosa kunnonkohotuslenkillä, umpihankiliikuntaa!

Tässä mennään, pitäisi olla kolme koiraa, Sissi, Aramis ja Roosa..

Sissi ja Aramis

Aramis, karvaisempi versio. Turkki lähti, mutta onnistunutta kuvaa en saanut

Sissi joutui myös umpihankilenkille:)

Sissi pää "pensaassa"

Kyllä aika vaan rientää nopeasti. Puolet siitä ajasta, minkä pennut meillä asustelevat on jo mennyt. Yyh! No, nythän se varsinainen homma pentujen kanssa alkaa. Tahtovat seurustella, kun ovat hereillä. Ruokamössö on tultava säännöllisesti nenän eteen jne. Harmi vaan, että tuota lunta vaan riittää ja riittää. Taas on tänään satanut jo monia senttejä lisää uutta lunta. Ei taida pennuilla olla kiva ulkoilla. Mutta kyllä me ulos mennään, kunhan pakkaset pysyvät näinkin hyvin aisoissa.

Pennut ovat päässeet katselemaan maailmaa myös laatikkonsa ulkopuolella. Rohkeasti ja reippaasti hännät pystyssä pikkuiset koiralapset astelivat "suureen maailmaan". Kira antaa heidän kulkea rauhassa, mutta Roosa ei jostain syystä saa pentuja katsoa. Aada taas saa pestä ja putsata. Jos Roosa menee pennun lähelle, Kira tulee heti seisomaan pennun ja Roosan väliin. Ihmeellistä, että toinen saa tutustua ja toinen ei.

Simba-kissa ei kyllä tiedä, mitä kummallisia otuksia nuo ovat. Jos on pentuhuoneessa, niin katselee vaan sängyltä pentulaatikkoon. Nyt, kun pennut menivät jo olohuoneen puolelle, Simba katsoi viisaammaksi haihtua vähin ääniin. Välillä hän oli sohvan selkänojalla vaanimassa, mutta eipä uskaltautunut lähelle:) Keskelle olohuoneen lattiaa nukahtanut pentu sitten kiinnosti sen verran, että aikansa ihmeteltyään korkeuksista, päätti sittenkin mennä lattialle ja matkan päästä vähän nuuskutella. Hassu otus!

Pennut kolme viikkoa

Viikko on taas vierähtänyt. Pentujen asumuksen koko on tuplattu ja laitettu heille veski. Hyvin nuo osasivat sitä heti käyttää. Kiralla on nyt kauhea homma, kun täytyy sanomalehdiltä pissat siivota pois. Yök! Onpa joku pentu onnistunut vääntämään myös kakkoshädän. Mamma the Siivouspartio kyllä haistaa sen ja silmänräpäyksessä tulee paikalle siivoamaan. Hyvä niin!

Kynsiä on leikelty, matolääkettä nautiskeltu ja kiinteää ruokaa maisteltu. Ensimmäinen kermaviili-jauheliha-emänmaidonkorvike -mössö kyllä taisi mennä tassuihin, korviin, selkään, vatsan ulkopuolelle jne. Toinen ruokailu jo onnistui hiukan paremmin.

Tänä aamuna ei sitten enää aikailtu, vaan mössö pisteltiin sellaista vauhtia menemään, jotta pulskempia ahmatteja piti siirrellä kauemmaksi etteivät halkea. Tästä se lähtee, ruokashow! Yritän saada otettua kuvia pikkuporsaista:)

Kira viettää aikaa suurimmaksi osaksi pentulaatikon ulkopuolella, mutta käy kuitenkin tunnollisesti syöttämässä ja siivoamassa. Pientä painia jo kovasti yritetään ja ääntä kyllä lähtee näistä kakaroista.

Ja pakollinen kuvapläjäys. Nyt niitä onkin sitten aika monta. Hankalaa on kuvaaminen, kun kaverit eivät tahdo pysyä paikoillaan sitä hetkeä, että kamera ehtii kuvan räpsäistä.

Näihin kuviin ja tunnelmiin:)

Sitten muidenkin kasvattien kuulumisia.. Niistä on unohtunut kokonaan kertoa:(

Kiran tytär Sissi ja Sohwin poika Aramis ovat oleet hoidossa viikon verran. Siinä vasta hauska parivaljakko! Roosa on päässyt välillä lenkille mukaan, kun ei näistä oman lauman koirista ole leikkikaveriksi. Harmitti tänään, kun ei ollut kamera mukana. Täytyy yrittää saada muutama kuva, tosin muistuttavat enemmän lumipalloa, kuin koiraa.

Sohwin pennuilla menee hyvin omissa kodeissaan. On ihana kuulla pentujen omistajien kuulumisia ja heidän iloa ja tyytyväisyyttä pentuunsa. Huippua!

Kiran tytär Gini on kunnostautunut "metsästäjänä". Olivat olleet lenkillä (tosin tämä taisi tapahtua jo ennen joulua), kun Gini oli pompannut lapojaan myöten pää edellä hankeen. Noussut ylös ja suussa oli ollut hiiri! Hiiriparka oli luullut kai olevansa turvassa lumihangen alla, mutta tarkkanokkainen Gini oli sen bongannut. No, koira ei kuitenkaan saanut lupaa syödä saalistaan, vaan joutui antamaan sen pois.

Kiran poika, Seppo, kävi kanssa visiteeraamassa ja juoksuttamassa Sissiä ja Aramista. Sissi ja Seppo ovat kyllä niin saman näköisiä:) Sepolla on kuitenkin hurjan selkeä sukupuolileima. Molemmilla on aivan piikkisuora, kiiltävän musta karva. Ja sitä on paljon! Aikamoinen haaste trimmattavaksi.

Zlata odottelee lumien sulamista, jotta pääsisi jäljelle. He ovat päässeet hyvään alkuun. Saapa nähdä, tuleeko Zlatalle paljon painikavereita, jos Freija-skye on kantavana.

Tässäpä sitä taas turinoita.. Me ehkä hukutaan lumeen täällä, kun ei kukaan tee lumitöitä. Oli jo piha ja polut hyvin tallautuneet, mutta eipähän ole enää. Mistä tuota lunta oikein riittää?

Pennut kaksi viikkoa

Nyt alkaa vässyköillä silmät aueta. Jokaisella pennulla on enemmän tai vähemmän "valoa" näkyvissä:)

Kasvuvauhti on hurjaa:) En ole niitä nyt pariin päivään punninnut, koska näyttävät kasvavan ihan silmissä.

Pennut pyrkivät kovasti jaloilleen. Ruoan jälkeen ei tahdo jalat kantaa, vaan silloin mennään ryömien. Jo rupesin ihmettelemään, että mahtaako nämä olla uimaripentuja, kun ryömien etenevät. Alempana kuva, kun siskokset ryömivät samaa nurkkaa kohti:)

Vertailun vuoksi on tässä kuva parin päivän ikäisenä ja tämän alla eilen otettu kuva:)

Tästä se lähtee! Poika poseeraa:)

Kuvapläjäys

Pennut alkavat pikkuhiljaa pyrkiä jaloilleen. Olen yrittänyt kovasti kuvata haparoivia askeleita, mutta yllättäen kuvauksen kohde ehtii häipyä kuvasta. Sain kuvia selästä, jalasta, hännästä jne. Mutta yhtään jaloillaan seisovaa kokonaista pentua ei kuvaan osunut.

Kovasti odottelemme silmien aukeamista. Ainakaan vielä en yhdestäkään kuvata bongannut minkäänlaista "valon" pilkahdusta. Yleensä ensimmäisenä silmien pienen raottumisen olen huomannut kuvasta. Mustasta naamasta on niin vaikea nähdä, jos silmänurkassa on pienenpieni rako.

Painot ovat siinä 1,5 kg:n paikkeilla. Eilen meni niin myöhäiseen iltaan, että en enää viitsinyt herätellä pentuja. Kira oli jo nukkumassa ja itsekin sitten painuin pehkuihin.

Härdelliä, kun maitobaari tuli paikalle.

Sopivaa nukkumapaikkaa etsiskellen

Koska Roosalla ei nyt oikein ole leikkikaveria, kun Kira ei halua leikkiä, niin käy sitten kissa myös:) Oli hassua, kun Roosa teki leikkiinkutsuliikkeitä ja heilutteli kissalle häntää. Simba katseli, jotta mitä ihmettä tuo karvakasa oikein touhuaa. Simba taitaa kohta muistuttaa enemmän käytökseltään koiraa kuin kissaa.

Kun annan koirille ruokaa, ilmestyy kissa välittömästi tiskipöydälle. Hänelle täytyy heittää lattialle koiranruokanappula. Hän sitten sen "pyydystää" ja syö pois. Onpa hän käynyt syömässä myös koirien jättämiä papanoita ruokabaarista:) Omituinen otus!

Tosin kissa on täyttänyt paikkansa hiirenpyydyksenä! Meillä oli hiiriraukka eksynyt sisälle jääkaapin taakse. Siirsimme jääkaappia niin, että Simba mahtui sen taakse. Se oli silmänräpäys, naps ja uik - Simba tulee jääkaapin takaa sangen ylpeän näköisenä hiirtä roikottaen. Kyllä olemme ylpeitä meidän pikkukisusta!

Ulos se ei ole vielä päässyt, vaikka nyt ovella jo norkoileekin. Ensin täytyy käydä eläinlääkärissä tekemässä pieni napsautusoperaatio. Pojalta lähtee pallerot ennen ensimmäistä ulkoilureissua. Veikkaan, että täällä saatta jossain pyöriä kiimaisia tyttöjä, kun Simba niin kovasti ulos haluaisi:)

Tämän Roosan tanssahtelun jälkeen Simba nappasi kiinni kysin koiran etutassuun. Koira oli vähän hölmistynyt, mutta ei moinaankaan:)