Omat koirat

lauantai 15. maaliskuuta 2014

Viimeinenkin pulla uunista ulos:)

Tänään lähti sitten viimeinenkin vässykkä omaan kotiin. "Vihtori" lähti Seutulan liepeille. Kaverina sillä on valkoinenpaimenkoirarouva sekä suokki ja issikka. Onnea matkaan, Vihtori ja omat ihmiset!

Me ollaan yritetty herätellä edelleen treenikärpästä. Kyllä kai se pikkuhiljaa tästä lähtee, kun on melkein pakko kentälle raahautua:)  Vickan on kyllä innokas ja energinen paketti, jolla riittää motivaatiota ja kestoa. Se on aina iloinen ja oikeastaan tosi hauska, kun treenaillaan. Toivottavasti saan aikaiseksi jotakin!

Piu pääsi myös tällä viikolla treenikentälle. Sen kanssa en oikeastaan mitään kummempia tehnyt. Kunhan pidin koiraa hallinnassa ja kerroin sille, että höntyily on kiellettyä. Piu on tänä vuonna haahuillut vaan täällä kotinurkissa pentujensa kanssa.

Vanhuskoirat potkuttelevat menemään vielä ihan hienosti. Kiralla on toisen etujalan pikkuvarvas turvoksissa ja kipeä. Särkylääke auttaa hieman, mutta varsinkin kovalla alustalla selkeästi varoo. Juttelin asiasta eläinlääkärin kanssa. Jos siinä on murtuma, niin sille ei paljon mitään voi. Täytyyhän tuo varvas kuvata, jos ei mene parempaan päin. Ettei vaan ole luusyöpää tms. vakavaa.

Aada pääsi turkistaan eroon ja piristyi siitä ihan huomattavasti. Sehän jopa kipittelee ihan juosten pihalla:) Korvat ovat kauniin hopean harmaat. Saapa nähdä, harmaantuuko se enemmänkin!

Nyt alamme jo pikkuhiljaa odottelemaan vepekauden alkua! No, onhan siihen vielä aikaa ja meillä sitä haastetta riittää tuossa esineiden pitämisessä. Vickan leikkii damilla kotipihalla ja kantaa sitä. Kentällä taas ei kelvannut. Kerran se piti kiinni niin, että saatiin kunnon vetoleikki aikaiseksi. Oli kuitenkin sen verran nihkeää, että otetaan naksutin käyttöön. Katsotaan, jos sillä saisi jotain aikaiseksi. Ruokaa Vickan haluaa NIIN paljon, joten kannattaa varmasti kokeilla.

Jännitetään kovasti, tuleeko nyt viikonloppuna vielä talvi. Toivottavasti ei! Alla Piun pentu, Musja. Kuvat Kirsi Ahonen.



Myös Jymystä ja Gorasta löytyy kuvia heidän blogistaan. Linkit tuossa oikealla. Lisää Musjan kuvia.


3 kommenttia:

Tiia kirjoitti...

Tuo ylempi kuva kuvaa pikku Mussua kyllä täydellisesti :D
Jotain piristettä täytyy siellä hertsikan vesijohtovedessä olla ;)

Maritta kirjoitti...

Voin kyllä hyvin kuvitella:) Olihan se aikamoinen veijari jo täällä.

Tosin ei tämä siskolikka olekaan sieltä rauhallisemmasta päästä! Se juoksee korvat viuhuen ympyrää pihalla vaikka kuinka kauan:)

Kun velipoika lähti, täytyy sitten komentaa kissaa tai noita mummokoiria, kun on liian rauhallista.

Tiia kirjoitti...

Onnea on rauhallinen mussukkapoika ;)
Hulluksi ehkä tulisin, jos täällä olisi vielä yksi duracelpupu lisää.