Ihan huikeaa!

Edellisestä kirjoituksesta unohtui kokonaan Suomen Mustaterrierit ry:n Vuoden Mustaterrieri -kisan tulokset.

Vuoden Mustaterrieri 2014
4. FI MVA Druzkaya Effektnaja "Alli" omistaja Anne Sarpama
5. FI MVA Druzkaya Ekstaz "Uuno" omistaja Katariina Ylikangas

Vuoden mustaterrieri 2014 urokset, kolmannella sijalla D. Ekstaz "Uuno"
Vuoden mustaterrieri 2014 nartut toisella sijalla D. Effektnaja "Alli"
Vuoden mustaterrieri 2014 pennut, urokset toisella sijalla D. Genij "Gora"

Ihan mahtavaa! Isot onnittelut ja sydämellinen kiitos, että olette koiria vieneet näytille, Anne, Kati ja Tia.

Ryhmä rämä piipahti Lahden kv-näyttelyssä huikein tuloksin! Rotukehässä tuomarina Harri Lehkonen.

Valioluokasta:
ROP + cacib D. Ekstaz "Uuno"
VSP + cacib D. Effektnaja "Alli"

Junnu-urokset:
D. Galstuk "Kelmi" JUK1, SA, PU2 + serti. ROP-juniori
D. Grats "Eelis" JUK2, SA, PU4
Gårdarikets Froste "Mosse" Eri, JUK4

Avo-uros
D. Fint "Remu" AVK1, SA, PU3, vara-serti, va-ca

Avo-narttu
D. Feska "Elli" EH

Kasvattajarymä ROP+kp
Arvostelu: Rotutyypiltään tasainen ryhmä itsevarmoja, vahvoja, terveesti liikkuvia koiria. Kaikilla oikean muotoiset päät ja mittasuhteet sekä terveet anatomiat. Onnittelut kasvattajalle!

Tuomari toivotteli onnea isoon kehään. Sitähän sitten jäätiin odottelemaan. Käytiin Uunon kanssa odotellessa pyörähtämässä isossa kehässä. Sieltä ei jäänyt jälkipolville kerrottavaa:)

Sen sijaan kasvattajaryhmien isosta kehästä todellakin jäi kerrottavaa. Druzkaya-ryhmä nappasi palkintopallisijan! BIS 4 -kasvattajaryhmä:) Voi sitä pöyristyksen määrää! Ei meinannut uskoa todeksi, että tuomari tuli ojentamaan ruusukkeen meikäläiselle:) Tuomarina kasvattajaryhmäkehässä oli Hans Lehtinen,

Kuva: Anne Sarpama
D. Ekstaz, Effektnaja, Grats, Galstuk

Palkintosadetta:)

Tästä huikeasta fiiliksestä kiitän kasvattien omistajia. Isot kiitokset Kati, Anne ja Katja. Ilman teitä tämä ei olisi ollut mahdollista. Kiitos apukäsinä toimineille Sinnalle ja Kirstille handlausavusta.

Mini (Leijonattaren Emilia Miniliila) on sopeutunut laumaan hyvin. Rouvaskoirat sietävät sen porsasteluja hyvinkin pitkälle. Mini rrrrakastaa juoksemista! Se juoksee metsässä korvat tötteröllä omaa lenkkiänsä. Onneksi isot tytöt antavat sen juosta rauhassa eivätkä ole nähneet tarpeelliseksi käydä kertomassa, että kakara ei juokse:) Katsellaan, josko saadaan aikaiseksi joku pentunäyttely tässä kevään aikana.

Nyt odottelemme vesien lämpenemistä ja valoisia iltoja. Pääsemme Vickanin kanssa vesille ja toivottavasti myös treenikentälle talviunien jälkeen:)

Tummia pilviä ja valon pilkahduksia

Tilanteet muuttuvat melkoista vauhtia:) Pennut ovat lähteneet maailmalle yhtä lukuunottamatta. Tällä kotona olevalla pennulla todettiin silmissä synnynnäinen kaihi, joka on sikiöaikainen kehityshäiriö. Tyttö on pieni, mutta pippurinen. Seuraava tarkki on 5 kk:n iässä, jolloin kartoitetaan tilannetta. Pentu kuitenkin näkee toisella silmällä.

Pikkuruisella Gabi-pojalla todettiin sama sairaus:( Hänen näkönsä on tosi heikko. Tarjosin tilalle Ruska-tyttöä, jotta perheeseen tulisi terve pentu. Omistaja sittenkin päätti toisin ja Gabi sai jäädä.

Ruskan ja Vickanin silmät ovat peilattu terveeksi. Samoin Muska -tytön. Ruska lähti sattumien summana valloittamaan Pohjanmaata. Onnea matkaan, Ruska, Johanna & Teijo!

Meillähän oli koiran paikka auki, kun Ruska sittenkin lähti maailmalle, vaikka sen piti alun perin jäädä meille. Piun siskon tyttö Leijonattaren Emilia Miniliila "Mini" päätti sitten valloittaa meidät. Nyt meillä on sittenkin pentupöhinää:)

Mini & Kira-mummo

Kiitos, Sara, tästä sohvanvaltaajasta:) Katsotaan, mitä tuleman pitää tämän leidin kohdalla. Jos vaikka treeneihin? Tai ehkä kauneuskilpailuihin?

Boris (D. Grizli) räjäytti potin Tuusniemen ryhmänäyttelyssä. JUN-eri, JUK1, SA, PU1, ROP + serti. Ihan mahtavaa! Onnea, Boris & taustajoukot!

Boris 14 kk

Boriksen luuskokuvat tulivat lausuttuna B/B ja 0/0. Hyperuricosuria N/HU. Myös Eelis (D. Grats) kuvattiin ja lausuttiin lonkat D/D, kyynärät 1/1 ja polvet 0/0, hyperuricosuria N/N. Sisaruksien kuvaustuloksia odottelen mielenkiinnolla. Piun edellisen pentueen kaikki pennut on kuvattu ja lonkat olivat A:ta ja B:tä.

Tällainen kuvatervehdys tuli Hangosta, Igor -pojalta ja omistajaltaan Ninalta.

Kuva: Nina Haanpää

Kivoja kuulumisia pennuista on tullut. Ne ovat kotiutuneet hienosti ja kasvavat kohisten. He ovat täyttäneet paikkansa perheissä:)

Väki vähenee

Pentuja on lähtenyt omiin koteihinsa. Kaikilla on muutto sujunut hyvin ja pennut ovat kotiutuneet nopeasti.

Pikku-neiti D. Hvastlivaja "Muska" muutti Jara-mustiksen kaveriksi Keravalle. Pojat, D. Hrustal "Igor" muutti Hangonkylään. Hänellä on kaverina papukaija ja kissa. D. Hmurnoi "Iivari" asuu lähimpänä,  Fiskarsissa. Perheessä on E-pentueesta Sipi-poika. Mustien vauhtia pitää yllä nuori mopsipoika:) Nämä pennut menivät koteihin, joissa on ollut tai on edelleen mustia.

Hyvinkäälle lähti D, Hitrets "Simo". Perheessä on jo iäkäs snautserimummo opettamassa pentua tavoille. D. Hozjain "Ukko" muutti meidän entisille kotikonnuille Itä-Helsinkiin. Ukon kaverina on vanha kääpiövillakoiraherra.

Oikein paljon onnea matkaan, pikkumustat!

Yksi tyttö jää sittenkin asustelemaan äitinsä, mummonsa ja isomummonsa kanssa. Olemme toistaiseksi kutsuneet pikkuneitiä Ruskaksi:) Yksi poika odottelee uuden omistajan loman alkua vielä viikon verran.

Muutamia kuvia parin viikon ajalta. Osan kuvista on ottanut Anne. Kiitos!

Viikko takaperin viikonloppuna Vickan alkoi syödä tosi huonosti. Se oli siihen saakka syönyt todella hyvällä ruokahalulla ja vaikka kuinka paljon. Alkoi kovasti mietityttää, että mikähän mahtaa olla hätänä. Muuten mamma kävi lenkillä ja hoiti pentuja ihan normaalisti.

Maanantaina soitin luottolääkärillemme. Iltapäivällä vietiin Vickan lääkäriin. Se jäi sinne tippaan, nesteytykseen ja antibioottia myös laitettiin. Alkuillan mittaan sitten selvisi, että kohdun kaulan tietämillä oli pientä tulehduksen poikasta.

Tämä olisi ollut hoidettavissa antibiooteilla. Päädyimme kuitenkin sterilisaatioon. Niinpä mammakoira on nyt eristetty pennuista, ettei ne vahingossa revi haavaa auki. Mutta muut isot koirat hoitaa tuota pentujen kurinpitoa:) Haava on onneksi siisti ja Vickania ei tuo haava kiinnosta pätkääkään. Vielä ei ole tarvinnut laittaa pönttöä päähän. Pitihän se reppana kuvata opiaattipöllyssä. Villapaita ja peitto päällä on hyvä olla!

Vielä olisi kaksi pentua omaa kotia vailla!

Kesää ja treenejä odotellessa

Tässäpä kesäfiiliksiä Vepe-treenien merkeissä. Treenikaveri on kuvannut sekä pinnalla että pinnan alla koirien touhuja. Vickan on koira, jolla on pinkit pelastusliivit päällä. Huomatkaa ohjaajien kesäinen vaatetus:)

Action Dogs -vesipelastustreenit

Oi, tule jo kesä ja illat järven rannalla!

Pikakuulumiset

Kiirettä pitää, töitä ja pentujen kanssa seurustelua. Toki, jos olisi mahdollista. työt saisivat jäädä tauolle pariksi viimeiseksi viikoksi, kun pennut vielä ovat kotosalla:)

Muutama kuva viikonlopulta. Pennut ovat nyt jo kuusiviikkoisia. Pennut saavat sirut ja samalla nimet tänään, tiistaina. Eläinlääkäri tulee onneksi kotiin, ettei tarvitse kymmenen eri suuntaan säntäilevän riiviön kanssa lähteä retkelle:)

Yksi tyttö ja yksi poika ovat vielä vailla rakastavaa kotia. Tai oikeastaan joku koti on vailla omaa reipasta pikkumustaa:)

Tammikuun turinoina

Kira-mamma huoltojoukkoineen onnittelee 5-vuotiaita D-pentuja! Hyvää syntymäpäivää Liila, Iitu, Piu, Emma ja Torsti, Tässä Iitu lähettää terkut :)

Juniorit Mosse (Gårdarikets Froste) ja Boris (D. Grizli) pyörähtivät viikonloppuna näyttelyssä. Boris oli Kajaani KV:ssa hienoin tuloksin. JUN-eri ja JUK1. Tuomari ei antanut yhdellekään juniorille SA:ta. Arvostelu oli todella hyvä, ei vikoja tai puutteita. Liikkeet ovat vielä iänmukaiset, ei niin vakaat. Tämä tiputti SA:n pois. Onnea Boris & taustajoukot!

Mosse pyörähti Lahden ryhmänäyttelyssä. Tuomarina toimi paljon mustia arvostellut Irina Poletaeva. Mosse korjasi potin kotiin jättäen jopa aikuiset taakseen. JUN-eri, JUK1, SA, PU1, ROP ja serti. Onnea Mosse & taustajoukot.

Leimun (D. Grazija) kuvaustulokset tulivat Kennelliitosta. Lonkat B/B ja kyynärät 2/1, Polvet olivat 0/0, mutta tätä tulosta ei jostain syystä vielä ole kirjattu. Aika paha juttu, että kyynärin kuvaustulos oli 2, vaikka koira oireili samaa jalkaa ontumalla ajoittain rasituksen jälkeen. Nivel olisi pitänyt operoida, jotta koira olisi pystynyt edes jonkun aikaa mahdollisesti olemaan oireeton.

Pennut kasvavat kohisten. Ne haukkuvat, hyppivät, painivat, syövät, kakkaavat ja nukkuvat vielä paljon. Osa pennuista on jo valinneet omat ihmisensä. Kaksi viikkoa enää ja pennut alkavat lähteä koteihinsa. Ihania ihmisiä ja koteja pennuille on löytynyt!

Tässä pieni kuvapläjäys! Ykis uros ja narttu tai kaksi urosta on vielä kotia vailla.

Pystybaarissa

Pystybaarissa

Nyt kaivattaisiin pentujen kanssa hivenen lämpöisempää ilmaa. Päästäisiin haistelemaan vähän tuulia myös ulos. Joku päivä oli lämpötilaltaan ihan jees, mutta lunta tuli vaakasuoraan. Ei sitten lähdetty ulos. Ehkä tällä viikolla lämpenee. Jos ei, niin ulos on kuitenkin mentävä. Toivottavasti seuraava kuvapläjäys tulee pihaleikeistä:)

Jos kaipaat omaa mustaa sydämenmurskaajaa, tervcetuloa tutustumaan!

Mennyt vuosi 2014

Perinteisesti olen vuodenvaihteen tienoilla yrittänyt muistella, mitä vanha vuosi toi tullessaan.

Piun pennut syntyivät loppuvuodesta 2013, joten alkuvuosi 2014 meni aikalailla pentujen parissa. Kaikki pennut löysivät ihan mahtavat kodit! Kahdeksan sisarusta lähti omiin koteihinsa helmikuun aikana.

Huhtikuussa Grand Old Lady Aada (Yugra s Zolotogo Grada) sairastui märkäkohtuun. Aadalla oli jo sen verran ikää, ettei sitä enää lähdetty leikkamaan vaan hän siirtyi sateenkarisillalle.

Kesällä aloitettiin Vickanin kanssa vepeilyt. Työt harmittavasti haittaavat harrastuksia, mutta uskaltauduttiin kuitenkin soveltuvuuskokeeseen kauden päätteeksi. Koe meni puihin! Tosin mahdollisuudet kokeen läpäisemiseen olivat treenien perusteella olemassa. Tiedossa oli, ettei Vickan tee esineen vientiä, joten muut liikkeet olisivat pitäneet onnistua täydellisesti. Kaksi onnistuikin, mutta sen kaikista varmimman liikeen Vickan sitten jättikin tekemättä. Ehkä ensi kesänä uudelleen:)

Kesällä saimme vieraita Ruotsista. Vickanin kasvattaja, Ingemar, tuli käymään ja tuomaan vahvuuteemme urospennun, Mossen (Gårdarikets Froste). Mosse jatkoi saman tien matkaa Pian ja Visan luokse ja Remu-mustan ja Jasun kaveriksi.

Vuoden 2014 ehdoton kohokohta oli Venäjänmustaterriereiden erikoisnäyttely. Näyttely meni kyllä yli kaikkien odotusten! Alli (D. Effektnaja) ja Uuno (D. Ekstaz) valioituvat erikoisnäyttelyssä vain kaksi päivää yli kaksivuotiaana! Alli oli erikoisnäyttelyn ROP ja Uuno VSP!

Alli & Uuno

Elli (D. Feska) oli hienosti juniorinarttujen kakkonen. Leimu (D. Grazija) oli VSP-pentu.

Erikoisnäyttelypäivän kruunasi kasvattajaryhmien voitto! Kasvattajarymiä esiteltiin kolme.

ROP-kasvattajaryhmä

Erkkarijengi

Heinäkuussa oli Karjaan näyttely, jonne ihan vaan periaatteesta on mentävä, koska on lähtin näyttely näillä seuduilla. Koirat saivat tuomarilta osakseen melkoista suitsutusta. Kasvattajana tuntui siltä, ettei vielä erkkarin jälkeen ole laskeutunut maan pinnalle, niin taas mennään:) Rölli ja Elli nappasivat sertit Karjaan näyttelyssä!

Kasvattajaryhmä passitettiin "isoon kehään". Voi sitä jännityksen määrää, kun tuomari poimi kuusi kasvattajaryhmää jatkoon ja Druzkaya-ryhmä oli yksi niistä. Sijoitusta neljän parhaan joukkoon ei tullut, mutta pidän itse isona saavutuksena sitä, että ryhmä poimittiin jatkoon:)

Kesän kuluessa saimme lisää ulkomaanvieraita, kun Piun pentujen Ilko-isä huoltojoukkoineen olivat Sveitsistä kesälomalla Suomessa. He pistäytyivät myös meillä tapaamaan meitä ja Ilkon jälkikasvua.

Olisikohan vuoden toinen kohokohta ollut syksyinen Druzkaya-tiimin kokoontuminen viikonloppuleirille:) Siellä touhuiltiin kaikenlaista pientä. Vaikka olikin myöhäinen syksy, ilma oli todella lämmin. Kasvatteja kokoontui reilu määrä paikalle, osa koko viikonlopuksi osa lauantaina käymään. Kivaa oli ja maailmaa paranneltiin ihan huolella!

Syksy menikin sitten hiljaiselon merkeissä. Vepessä käytiin, kunnes illat olivat jo liian pimeitä rannalla oleskeluun. Omien koirien treeni-into ehti jälleen kerran lopahtaa heti alkuunsa:( Kukahan sen treeni-innon toimittaisi tänne Inkoon suunnalle? Otan mieluusti vastaan!

Voittajanäyttelystä ei juurikaan jäänyt jälkipolville kerrottavaa. Jos joku voi mennä persiilleen, niin tuo näyttelyviikonloppu:) Uskon vakaasti siihen, ettei Suomessa ole niin huonot koirat, kun Voittaja-näyttelyiden tulokset kertovat.

Heti voittajaviikonlopun jälkeen Vickan alkoikin synnyttää. Yllättäen pennut tulivat hivenen aikaisessa. Synnytys oli pitkä, mutta 11 elävää ja eläväistä pentuja saatiin maailmaan. Yhdestä pennusta tuli viikon ikäisenä enkelipentu. Sen paino ei lähtenyt ollenkaan nousuun, vaikka kovasti söi tai yritti syödä. Viikon vanhana pentu painoi 10 g vähemmän, kuin vuorokauden vanhana. Pentulaatikossa tuhisee nyt pian neliviikkoisia vässyköitä.

Vuosi päättyi mahdollisimman kurjalla tavalla. Leimu (D. Grazija) kävi virallisissa lonkka- ja kyynärkuvissa kolme päivää yksivuotispäivän jälkeen. Karmaiseva totuus paljastui kyynärkuvista:( Molemmissa kyynärnivelissä oli vakavat muutokset, vasemmassa pahemmat oikeassa hieman lievemmät.

Mikäli Leimu olisi ollut oireeton, hän olisi saanut noilla kyynärillä mennä niin paljon ja pitkään, kunnes olisivat alkaneet oireilla (ontumista). Mutta Leimu oli marras- joulukuussa satunnaisesti keventänyt vasenta etujalkaa. Kävimme eläinlääkärillä, joka totesi olkavarressa olevan jänteen olevan ärtynyt. Kipulääkekuuri ja remmilenkkeilyä. Oireet poistuivat kipulääkkeen myötä.

Röntgenkuvat paljastivat sitten todellisen ontumisen syyn, joten Leimua ei enää herätetty kuvauksen jälkeen nukutuksesta. Meidän rakas touhutoope lähti saappaat jalassa kirmaamaan kivuitta koirien taivaaseen:( Kuvaustulokset tulevat aikanaan Kennelliitosta. Lonkat näyttivät hyviltä, olkanivelet olivat aivan puhtaat ja polvet 0/0.

Vauhtimimmi Leimu

Nyt on uusi vuosi ja uudet kujeet! Pennut kasvavat ja alkavat olla jo aika touhukkaita. Niitä on käyty katselemassa ja lähes kaikilla on jo oma koti odottamassa.

Haluan kiittää kaikkia kasvattien omistajia, olette huipputyyppejä. Ilman teitä ei olisi Druzkaya-tiimiä, ryhmärämää:)

Haluan myös kiittää kaikkia teitä, jotka olette tsempanneet ja potkineet ylöspäin näissä vastoinkäymisissä, joita viime vuodelle on sattunut.

Tervetuloa vuosi 2015 ja uudet haasteet ja seikkailut!