Omat koirat

maanantai 21. heinäkuuta 2014

Huh, hellettä

Hellettä piisaa! Ei pitäisi valittaa, mutta liian kuuma on liian kuuma:) Harmi, ettei enää keskiyöllä näe mennä metsään lenkille. Syksy on ilmeisestikin tulossa, kun yöt alkavat hämärtää.

Piun ja Ilkon pentuset ovat käyneet näytillä sekä mätsäreissä että pentunäyttelyssä. "Jymy" oli mätsärissä punaisten pentujen ykkönen. Pääsi siis kilpailemaan mätsärin BIS-kehtään. Siellähän kakarakoira ponkaisi näyttelyn neljänneksi parhalle paikalle. Hienoa, Jymy & Raila. Onnea!

Savon seudulla Boris debytoi myös mätsärissä. Punainen nauha Borikselle, mutta ei sijoitusta punaisten pennuissa.

Molemmat pojat olivat käyttäytyneet mallikelpoisesti, kuinkas muuten:)

"Gora" vietti helteistä sunnuntaipäivää pentunäyttelyssä. Ensiesiintyminen näyttelykehässä palkittiin hienosti. Gora ROP-pentu! Onnea Gora & taustajoukot!
Facebookin Druzkaya-ryhmästä löytyy kuvia pojista:)

Nyt kun ulkona on vähän satanut ja ollut paljon lämmintä, lähdettiin tyttöjen kanssa katsastamaan kanttarelliviljelyksiämme sunnuntaina. Käppäilin ajatuksissani metsässä ja ihmettelin useita kuusen kuoren isoja paloja pitkin matkaa. Otin vielä yhden käteenkin ja pyörittelin sitä. Totesin, että se on ihan tuore ja ihmettelin, että onhan jollain ollut hupia käydä puita silpomassa.

Tallustelin eteenpäin ihmetellen edelleen puusilppua siellä ja täällä. Metsä oli hiukan sumuinen aiemman raekuuron jäljiltä. Rakeet olivat sellaisia jääpaloja, joita vaikka lasiin olisi voinut laittaa. Funtsailin, että kauanhan se sumu viipyilee, kun sateesta oli jo pari tuntia kulunut.

Hetken kuljettuani tajusin, että hitto soikoon, metsässä haisee savu! Katselin ympärilleni ja huomasin yhden ison kuusen juuresta nousevan melkoisen savupatsaan! Mitä hemmettiä!?! Puu oli parin metrin päässä polusta, jota aina kuljemme.

Menin sitten lähemmäksi katsomaan. Totesin, että puun juurella, maan sisällä kytee tuli!
Kännyäkäkuva (huom. taustajoukot)
Otin kepin käteen ja tökkäsin sen kuusen juurelta sisään. Keppi syttyi heti palamaan! Apua, mikä nyt neuvoksi? Soitin kotiin miesväelle, että tuokaahan ämpärillä ja kastelukannulla vettä. Metsä saattaa kohta palaa! Matka ei ole tuohon kohtaan kuin ehkä pari sataa metriä.

Kaadoin vedet puun juureen. Kaivelin sitten lisää kepillä puun juurta. Lapio ei tietenkään tullut mukaan. Savua nousi edelleen ja maa oli todella kuumaa, kuten myös jo hiiltynyt puun kuori. Hain lähellä olevasta ojasta lisää vettä ja kaadoin sen pieneen kuoppaan puun juurelle.

Savun tuleminen lakkasi, joten lähdimme kotiin suunnitelmana tulla tarkistamaan tilanne jonkin ajan kuluttua. Kanttarellit jäi katsastamatta, mutta luultavasti pelastimme naapurin metsän tulipalolta:) Maa oli todella kuivaa, vaikka olikin aiemmin ukkoskuuro pyyhältänyt vettä ihan kunnolla. Palo oli maan alla.

Lähdin myöhemmin vielä tarkastamaan tilanteen. Jos savua olisi edelleen noussut, olisin kutsunut palokunnan paikalle. Mutta hiljaista oli, ei savua eikä edes savun hajua ollut havaittavissa paria tuntia myöhemmin. Onneksi! Sammuttajat eivät kovin lähelle tuonne olisi päässeet.

Salama oli iskenyt puuhun ja silponut sen ympäriinsä! Niitä puunpalasia oli sinkoutunut metrien päähän. En ole koskaan aiemmin mokomaan törmännyt. Aika hyvä onni kävi, että lähdin tuonne puolelle metsää kävelemään! Tästä voi lähteä kolmeen eri suuntaan metsään ja millekään muulle reitille tuo savu ei olisi näkynyt.

Kohta pukkaakin Maailmanvoittajanäyttelyä! Sinne matkaan turistiksi koiria katselemaan. Piun G-pentueen isä Ilko tulee myös paikalle. Koiria on ilmoitettu huikea määrä, joten kaikkia ei varmasti ehdi näkemään. Koirat ovat tietääkseni kahdella tuomarilla.

maanantai 7. heinäkuuta 2014

Kuukauden kuulumiset

Kuulumisten kirjoittamisessa on taas ollut luvattoman pitkä tauko! Kesä on mennyt hurjaa vauhtia töiden, hoitokoirien ja treenien merkeissä.

Meillä on ollut kohta viikon hoidossa Leimun velipoika Kelmi (D. Galstuk). En tiedä, kuinka Kelmin kotiinlähdön jälkeen tuo Leimu voidaan aktivoida yhtä kätevästi. Pennut ovat kuin paita ja peppu, yhdessä joka paikassa. Aina löytyy kakaraseuraa!


Vickanin kanssa ollaan ahkerasti vepeilty. Täytyy kyllä sanoa, että itse en ole paljon nauttinut. On ollut niin kylmää ja sateista tuolla vesien äärellä. Märät vaatteet, viileä ilma ja tuuli ovat kyllä hyytävä yhdistelmä. Nyt näyttäisi siltä, että on jopa mukava mennä treeneihin:) Vickan ei tosin ole ollut ilmasta millänsäkään. Yhtä riehakkaana se uimaan haluaa mennä:)

Olemme omasta mielestäni edistyneet hyvin, mutta edelleen tuo esine tuottaa päänvaivaa. Mutta lupaavalta näyttää taas, kun olemme vain treeneissä leikkineet vientiesineellä.

Näyttelyssä pyörähdimme viiden kasvatin voimin Raaseporissa, Karjaalla. Tuomarina oli Rainer Vuorinen. Oi, mikä gentlemanni:) Olen joskus kymmeniä vuosia sitten hänen kehässään ollut, joten en ihan osannut odottaa, että hän vielä on oikeasti hyvässä kunnossa.

Ryhmä rämä koostui tällä kertaa seuraavin tuloksin: Valioluokasta Uuno ROP ja Alli VSP. Junioriluokassa Remu (D, Fint) ERI, JUK1, SA, PU4. Uunon velipoika Rölli AVO-ERI, AVK1, SA, PU2 + serti. Uroksien kolmas oli Vickanin velipoika Gårdarikets Ecco "Haades".
Rölli (D. Estestevennyj)
Narttuja valio-Allin lisäksi oli Vickanin tytär Elli (D. Feska) JUN-ERI, JUK1, SA, PN2 + serti.
Elli (D. Feska)
Sain koottua kasvattajaryhmän koirista, jotka kaikki saivat ERIn ja SA:n. Huippua! Tuomari kehui koirat sellaisilla ylistyssanoilla, etten ole moista eläessäni kuullut. Tokihan olen tuomarin kanssa ihan samoilla linoilla, omia kasvatteja kun ovat:)

Kasvattajaryhmä passitettiin isoon kehään. Jännitti kyllä ihan vietävästi! En tiedä, miksi. Ennen ei ole niin kovasti jännittänyt. Druzkaya-ryhmä poimittiin kuuden parhaan joukkoon! Siinä kohtaa meinasi jo tulla jännäkakka housuun, kun tuomari alkoi ruusukkeita jakamaan:) Ruusuketta ei meille tullut, mutta eipä jäänyt harmittamaan! Kerrankin mustat sentään olivat isossa kehässä paraatipaikalla!
D. Ekstaz, D. Estestvennyj, D. Effektnaja, D. Feska
Toistan varmaan sadatta kertaa itseäni, mutta edelleenkin olen niin iloinen ja onnellinen siitä, että kasvattien omistajat ovat tuoneet koiriansa esille. Sydämellinen kiitos jälleen kaikille ihanlle kasvatinomistajille. Ilman teitä ei olisi meidän omaa vaihtelevalla kokoonpanolla liikkuvaa ryhmärämää!

Pentuja olisi suunnitteilla vuoden vaihteen tietämille. Vickan (Gårdarikets Evrika) astutetaan seuraavasta juoksusta (n. lokakuussa) omalla kasvatilla Uunolla (D. Ekstaz). Toivottavasti suunnitelma toteutuu ja pentuja syntyy! Lisätietoja löytyy Druzkaya -nettisivuilta pentuja -osiosta.

tiistai 10. kesäkuuta 2014

Ryhmä rämä korjasi potin kotiin erkkarissa

Voi hyvä hyssykät sentään! Jalat on kipeenä, selkä on kipeenä, vatsalihakset on kipeenä, hanuri on kipeenä. Mutta tämä kipuilu ja tuska on todellakin kaiken sen arvoista, mitä erkkarista lähti Druzkaya-kasvattien matkaan.

Ei kovin usein erikoisnäyttelyssä leivota Suomen muotovalioita. Tänä vuonna niitä sitten leivottiinkin ihan kaksin kappalein. Alli ja Uuno olivat kaksi vuotta ja kaksi päivää vanhoja erkkaripäivänä. Uunolla ennestään kolme sertiä ja Allilla kaksi. Eli sitä yhtä sertiä olivat molemmat vailla. Sitä kolmatta sertiä ei todellakaan lähdetty erkkarista yrittämään!

Aloitetaan urospennuista:) Eelis (D. Grats) PEN1 PEK2.
D. Grats 5,5 kk
 Unna handlasi hienosti Kelmiä! Kelmi (D. Galstuk) PEN1 PEK3

Leimusta ei ole näyttelykuvaa (ainakaan vielä), koska itse hääräsin kehässä. Leimu (D. Grazija) PEN1, PEK1, KP, VSP-pentu. Alla olevan kuvan on ottanut kotona kuopus 15 v.:)


Junnu-uroksissa kilpaili Remu (D. Fint). Remu sai hienon arvostelun, mutta kahden juoksukierroksen jälkeen Remu kevensi toista takajalkaa. Tuomari antoi EVA:n:( Tosi harmi juttu, että tämä sattui juuri erkkarissa. Pahoittelen kuvan amatöörilaatua!

D. Fint 1 v 5 kk
Junnunartuissa kilpaili "Elli" (D. Feska) ja "Ritza" (D. Favoritka). Elli JUN-ERI, JUK2, SA. Huippua ensikertalaiselta! Junnunarttuja oli kaikkiaan kymmenen.
D. Feska 
D. Feska
Ritza sai hienon arvostelun ja laatuarvostelu EH:n. Kilpailuluokkaan ei enää päässyt, koska eriä tuli niin monta.

D. Favoritka
Alli (D. Effektnaja) kilpaili ensimmäistä kertaa avoimessa luokassa. Tässä luokassa oli kahdeksan koiraa. Alli räjäytti potin! AVO-ERI, AVK1, SA, PN1, serti!FI MVA!! Alli sai Paras Suomessa syntynyt narttu -kiertopalkinnon.
D. Effektnaja

PN1, voittajan on helppo hymyillä:)
Avoimen luokan uroksia oli neljä urosta kilpailemassa. Uuno (D. Ekstaz) myös räjäytti potin! AVO-ERI, AVK1, SA, PU1, serti! FI MVA! Uunollekin tuli kiertopalkinto, Paras Suomessa syntynyt uros.

D. Ekstaz

Tässä vaiheessa päivää kasvattajan jalat ovat hyytelöä sekä juoksemisesta että jännityksestä. Alli & Uuno FI MVA ja kilpailevat keskenään erikoisnäyttelyn ROP-tittelistä. HUH!

Piu (D. Derzhava) VAL-ERI, VAK1, SA, PN4. Piu oli mukana vain kasvattaryhmää mahdollisesti täydentämään. Ja onneksi olikin, kun Remu sai sen EVA:n.

D. Derzhava
Ennen ROP-kehää oli vielä parhaan kasvattajaryhmän valinta. Kilpailemassa Bojai, Druzkaya ja Mardenas -kennelit. Voe elämä! Sieltähän se napsahti, erikoisnäyttelyn ROP-kasvattajaryhmä sijoitus!
D. Feska, D. Derzhava, D. Effeknaja, D. Ekstaz
Sokerina pohjalla ROP ja VSP:)
Alli & Uuno

Alli (D. Effektnaja) ja Uuno (D. Ekstaz)

Allista (D. Effektnaja) leivottiin siis tämän vuoden erikoisnäyttelyn paras koira! Uuno (D. Ekstaz) hienosti hopealla! Molemmista vielä Suomen Muotovaliot! Huhhuh, on kyllä pakko tuulettaa ja kovasti!

Voittajien halit ja hymyt!
Vielä vuorokausi erkkarin jälkeen tuntuu olo siltä, että täytyy vieläkin vähän leijua pää pilvissä. Tämä oli kyllä mahtavin näyttelypäivä ikinä. Toista vastaavaa tuskin sattuu kohdalle. Tokihan sitä sopii toivoa, mutta aika hyvin täytyisi näyttelyt ajoittaa, jotta koira saisi valion arvon juurikin erkkarissa.

Isosti onnea Anne, Kati, Meira, Unna, Pia ja Sari! Teillä on ihan mahtavat koirat! Kiitos jälleen Sinna, kun olit handleriapulaisena. Kiitos Meiran sisko (pahoittelen, siskon nimi on kadonnut päästäni) ja Jani, kun jaksoitte heilua kameran kanssa. Voi olla, että täytyy laittaa vielä toinenkin kuvapläjäys, kunhan saan kaikki kuvat itselleni.

Ilman teitä, ihanaiset kasvattien omistajat, ei olisi mitään Druzkaya-porukkaa, meidän omaa Ryhmä rämää. Kiitos ja kumarrus teille kaikille!

Sari & Ritza, Meira & Elli, Pia & Remu, Sinna & Piu,
meikäläinen & Eelis Anne & Leimu jaAlli, Kati & Uuno

perjantai 6. kesäkuuta 2014

E-pesueen merkkipäivä!

Hyvää syntymäpäivää ja pitkää ikää, Alli, Lola, Uuno, Rölli ja Edi! Kaksi vuotta sitten ne näyttivät tältä:)


Viikonloppu vierähtääkin erikoisnäyttelyn merkeissä. Muutama koira on jo laitettu ja monta on vielä laitettavana. Saattaa olla takki tyhjä jo sunnuntaina:)

Remu (D. Fint) ja Mosse (Gårdarikets Froste) kävivät kylässä. Muutama kuva koirien touhuista:) Kuvissa Remu, Mosse ja Leimu. Leimukin näyttää jo isolta koiralta, kun vieressä on 10-viikkoinen kakara:)



Mosse 10 vkoa

perjantai 30. toukokuuta 2014

Pyöreitä vuosia ja näytelmää

Onnea, onnea Kira Kirputin! Kira täytti eilen pyöreät 10 vuotta! Hyvin mummukoira pärjää ilman yhtä varvastaan:) Tosin nyt on joku muu sairaus iskenyt, kun Kira on toissapäivänä oksennellut ja ollut vaisu. Lääkäriä on konsultoitu ja seurataan, josko vointi alkaisi parantua. Toivottavasti!

Meillä on tässä alkukevään aikana ollut kyllä varsinainen sairastupa näiden iäkkäiden kavereiden kanssa. Roosa täytti seitsemän vuotta toukokuussa. Eipä ole lääkäriä tarvinnut, mutta tällä viikolla sitten mentiin. Roosalle kasvoi joku hervoton kasvusto kyynärpäähän. Se makaa aina kyynärien päällä, joten pieni nestepussi siellä on ollut jo vuosikaudet. Joku kummallinen hässäkkä siihen kasvoi. Se leikattiin pois. Lisäksi korvasta löytyi joku pahemman luokan bakteeri, jota nyt hoidellaan antibiootein ja huuhteluin. Huh, näiden vanhuksien kanssa!

Ilkon ja Piun lapsukaiset tulivat viisi kuukautta 27.5. Käytiin pyörähtämässä Helsingin pentunäyttelyssä Kelmin (D. Galstuk), Eeliksen (D. Grats) ja Leimun (D. Grazija) kanssa. Mukava päivä muuten, mutta tokihan säästä pitää valittaa. Vettä ja tuulta, 10 astetta "lämmintä". Hrrr!
Kelmi, Leimu ja Eelis
Kuten kuvasta huomaa, maalaistollot ovat lähteneet isolle kirkolle:) Ei saa kolmea koiraa pysymään fiksusti sen aikaa, että ehtisi kuvan ottaa. Yritystä ei puuttunut:)

Kelmi PEN1, PEK1, KP, ROP-pentu! Onnea Kelmi & taustajoukot! Eelis PEN1, PEK2. Arvostelu oli Eelikselläkin oikein hyvä, mutta ei kp:tä. Leimu PEN1, PEK1, KP, VSP-pentu. Meidän täytyisi ehkä tuon kakaran kanssa vähän harjoitella kytkettynä kulkemista:) Kiitos, Katja & Unna ja Kati mukavasta päivästä!

Kelmi & Leimu
Parit vepetreenit on ollut vesillä. Tällä viikolla oli kyllä melkoisen eksoottinen keli. Oli melkoiset aallot ja vettä vihmoi ihan reippaasti välillä. Aallokko oli Vickanin mielestä joku kummallinen juttu:) Vähän ihmetteli, että mitä kummaa vedessä oikein tapahtuu. Mielellään se kuitenkin meni uimaan. Keli oli selvästi raskas, koska oli tosi kova sivutuuli. Vickan on todellakin oppinut paljon paremmaksi uimariksi. Onnistuimme jopa kerran esineen viennissä. Laitoin rantavedessä lelun suuhun. Vickan otti sen ja yllätykseksi vei sen veneelle saakka! Ihan mahtavaa!

Käytiin viime viikonloppuna uittamassa koiria Markon vanhempien mökkirannassa. Tai no, Vickan on ainoa, joka todellakin rytinällä ryntää uimaan. Piu ja lapsensa Leimu hävisivät kaislikkoon:)


Ihanat naiset laiturilla:)

Koska oli kuuma päivä, en kysellyt Piulta, josko haluaa uida:) Mentiin sitten yhdessä mereen. Yllättävän lämmintä oli vesi silloin. Eipä ole enää:( Leimu pääsi myös kyydillä uintisyvyyteen. Kunhan vesi kunnolla lämpenee ja päästään sellaiselle rannalle, missä itsekin pystyy vedessä seisoskelemaan, niin sitten alkaa uimaopetus eli veteen on kiva mennä -tavioite näille kahdelle kaislikkosuharille:)

Erkkari lähenee uhkaavasti. On siis pientä trimmaustalkoota tiedossa:)


keskiviikko 21. toukokuuta 2014

Hälsningar från Sverige:)

Vickanin (Gårdarikets Evrika) ja Haadeksen (Gårdarikets Ecco) kasvattaja, Ingemar, pistäytyi meillä käymässä. Mitä on neljän vuoden aikana tapahtunut:)

Ingemar, Vickan ja Haades syyskuu 2010
Tänään 20.5.2014
Olihan Ingemarilla meille myös tuliaisia:)




Hän on Gårdarikets Froste (Aaron Ben Hur vom Dom x Evita-Zoya vom Zarenhof)  "Mosse" 9 vkoa:) Mosse jatkoi matkaa sijoituskotiin Vantaalle Pian ja Visan sekä Remun (D. Fint) perheeseen. Onnea matkaan pikkumies!

Mosse ottaa kapsäkinsä mukaan!
Ritza (D. Favoritka) debytoi näyttelykehässä ja pyörähti viikonloppuna kahdessa näyttelyssä. Palveluskoiratapahtumassa Helsingissä oli tuomarina Harry Tast. JUN-ERI, JUK2. Riihimäen ryhmiksessä sunnuntaina oli tuomarina Astrid Lundava Eestistä. Olikin tiukka täti, kun ei tainnut yhtään eriä jakaa. Ritza EH ja JUK3. Hienot arvostelut molemmilta tuomareilta kuitenkin tuli, joten tästä on hyvä jatkaa. Onnea Ritza & Sari!

Kelmi ('D. Galstuk) käväisi trimmissä. Hieno, pieni mustaterrierin alku kuoriutui turkin alta. Pentunäyttelyä pukkaa, joten pieni ennakkosiistiytiminen oli paikallaan:) Harmi, kuvaa ei tullut otettua!

Vepekausi korkattiin tänään käyntiin. Wuhuu! Oli hienoa olla rannalla, kun oli melko lämmin ja tyyni ilta. Mikä parasta, Vickanin uintitekniikka oli ottanut hurjan harppauksen! Lienee soffalla talven aikana reenannut:) Tyyppi oli ihan intoa piukassa, kun hoksasi, että rannalla ollaan. Ihan huippua, kun koira on niin täpinöissään menossa tekemään töitä!

Valun veneestä veteen -liike (veneestä hyppy) tehtiin ensin ja sehän meni todella mallikkaasti Vickanin omalla tyylillä:) Toisella kierroksella harjoiteltiin vain uimista. Vickan ui reilu 30 m veneelle ja takaisin. Uiminen näytti paljon tehokkaammalta ja jotekin paljon paremmalta, kuin viime kesänä. Lopuksi heitin sille muutaman kerran lelua veteen ja kas, kummaa! Vickan haki sen tosi mielellään ja toi suussaan minulle rantaan. Jihaa!

Tästä innostuneena kokeiltiin, josko se veisi esineen veneelle, kun Anne oli vielä veneessä. Hupsista! Vickan vei kuin veikin lelunsa veneelle saakka. Tosin ei luovuttanut sitä pois. Mutta se ei haitannut yhtään, koska piti lelun tukevasti suussa ja ui veneelle ja takaisin rantaan. Jess! Aivan mahtijuttu! Ehkä se sittenkin joskus oppii viemään esinettä veneelle!

Harmi, että työt haittaavat harrastusta! Vepetreeneissä olisi mahdollista käydä useasti viikossa. Uintiharjoitukset eivät tosiaan olsi pahasta, jotta koira jaksaa uida matkaa. Koira oli kyllä ihan poikki, kun tultiin kotiin.

Ei ole enää pitkästi erkkariin aikaa. Sinne lähtee ryhmä rämä kuuden aikuisen ja neljän pennun voimin:)



tiistai 13. toukokuuta 2014

Kesää odotellen

Edellisestä päivityksestä on mennyt luvattoman kauan aikaa. Pahoittelut! Täytyy tsempata tämän asian suhteen.

Vickanin (Gårdarikets Evrika) ja Torstin (D. Dinosavr) jälkeläisistä kolme kävi lonkkakuvissa. Virallisia tuloksia odotellaan vielä. Sekä hyvä että ei niin hyviä uutisia on luvassa:( Ritzan (D. Favoritka) toinen kyynärä on kolmonen. Samaisessa jalassa on myös kondrodysplasia, joten nivel ei voikaan olla terve. Muuten koira voi hyvin, ei onnu eikä kevennä etustaan. Ritza liikkuu paljon ja mielellään!

Jymyn (D. Gromatnõi) MyDogDna -tulokset tulivat. Hyperuricosuria N/HU (kantaja), Malignant Hyperthermia  - normaali, Ivemektiiniyliherkkyys - normaali.

Kira on toipunut hienosti varpaan menetyksestä. Käy ja kukkuu kuten ennenkin. Liikkumisesta ei enää huomaa varpaan puuttumista. Toivottavasti karva kasvaa äkkiä takaisin, koska tassu näyttää tosi pieneltä. No, puuttuuhan siitä yksi neljäsosa, joten onhan se tassu pienentynyt.

Lauman dynamiikassa ei ole tapahtunut mitään muutosta Aadan poismenon jälkeen. Täytyy kyllä olla onnellinen siitä, että nämä hurtat ovat niin tasapainoisia ja fiksuja tyyppejä:)

Laku (BH D. Chernyi Voin) on siirtynyt sateenkaarisillalle. Valitettavan nuorena joutui poika lähtemään, mutta vaikean spondyloosin kanssa eläminen ei ole vilkkaan ja energisen koiran arvoista elämää. Osanotto suuressa surussa Kati ja perhe!

Viikonloppuna Piun ja Ilkon pentuja kävi trimmissä ja tapaamassa sisaruksia, jotka asuvat "naapurissa". Paikalla oli kolme poikaa ja molemmat tytöt. Kyllä vaan olivat niin samannäköisiä ja samanoloisia otuksia. Tytöt kyllä pistivät veljet järjestykseen:)



Meidän pikku-Leimu joutui joku aika sitten trimmiin. Sillä on aivan piikkisuora turkki ja pohjavillaa ei juurikaan ole. Ihan unelma muuten, paitsi trimmatessa. Jokainen saksenjälki näkyy eikä turkki juurikaan pysy ilmavana.
Leimu 15 vkoa
Ennen pentupaineja Gora (D. Genij) ja Musja (D. Grozá) joutuivat pöydälle parturoitavaksi. Karvapalloista kuoriutui minimustia:)
Gora 19 vkoa

Musja 19 vkoa
Valitettava kohtalo oli myös meidän lauman etäjäsenellä, Eeliksellä (D. Grats). Kati lähti kokoustelemaan ja Eelis jäi pesuun, föönaukseen ja trimmiin. Siitäkin kuoruitui komea poika:) Kameran linssiä kerkesi joku jo käydä tervehtimässä, joten pahoittelut huonolaatuisesta kuvasta.
Eelis 19 vkoa
Kelmi vielä säästyi tällä reissulla turkin siistimiseltä. Mutta sekin on edessä piakkoin:) Kauempana asuvia pentusia en ole nähnyt, mutta toivottavasti tässä kesän aikana järjestyy taas uusi joukkotapaaminen. Näin ainakin ymmärsin, että olisi kiva tavata uudelleen sisaruksia omistajineen. Lisää peuhukuvia Goran blogissa.

Kennel Druzkaya on siirtynyt dinosaurusten ajasta nykyaikaan:) Facebookista löytyy oma ryhmä Druzkaya -koirien huoltojoukoille. Itse en facessa ole edelleenkään, mutta ehkäpä luen juttuja ja katselen kuvia, jos joku perheenjäsen sallii. Toivottavasti kasvattien omistajat jakavat kuulumisia, kokemuksia ja kuvia toisilleen ahkerasti:) Jos joku ei ole kaverikutsua saanut, niin pahoittelut siitä. Ketään kasvatin omistajaa ei ole tarkoituksellisesti jätetty ryhmän ulkopuolelle. Laittakaahan kaveripyyntöä tulemaan, jos olette jääneet ilman kutsua. Marko häärää tuon facebook -ryhmän takana:)

Kesän näyttelykausi korkataan Helsingin pentunäyttelyssä. Sen jälkeen sitten erkkari. Mukavaa lähteä erkkariin tapaamaan tuttuja!